Mökkipuutarhaa laittamassa

Viime päivät ovatkin kuluneet mukavissa ja ahkerissa merkeissä, kun olimme siskoni kanssa laittelemassa mökkipuutarhaa valmiiksi. Ennen kuin pääsimme tositoimiin, oli aluksi kuitenkin ohjelmassa vanhojen rakennelmien purkaminen ja alueen tyhjentäminen, sillä puutarhalla on ollut aikaisempina vuosina eri tarhuri. Tänä vuonna puutarhalla häärisi lauma uusia innokkaita tarhureita.

Mitä kaikkea löytyikään tuolta mullan kätköistä - lautaa, muovia, tiiliä ja laatikkoa. Myös ensimmäiset matelijat heräilivät lautojen alta ihmettelemään asuinpaikan muodonmuutosta. Toivottavasti löysivät uudet asuinpaikat järkytyksen jälkeen.

Maan tyhjentämisen jälkeen olikin vuorossa mullan kääntämistä ja penkkien tekoa. Maa oli pehmeää ja muhevaa, sillä osassa aluetta oli ollut myös suojamuovia estämässä rikkaruohojen kasvua. Maa kääntyi kuin leikiten ja aikakin kului kuin siivillä. Eipä sitä melkein edes huomannut, että kymmenenkin tuntia melkein yhtäsoittoa ;) vierähti hommissa, niin innostavaa oli nähdä omien kättensä jälki.

Ilman suunnittelua vain luovuuden puuskassa, alkoi puutarha hiljalleen hahmottua penkkipenkiltä ja osaosalta. Kaikki tarvikkeet ja materiaalit löytyivät oikeastaan tuolta tarvikekasasta, jotka alkuun sieltä maasta perattiin pois. Tämähän on sitä kierrätyspuutarhaa parhaimmillaan. 

 Ja laaduntarkkailijat olivat paikalla joka vaiheessa. :)

Ja valmistuipa siinä samassa luovuuden puuskassa pienempikin kasvimaa sivummalle. Kyllä näiltä kasvimailta saadaan kesäkasvikset mökkiläisille, jos vaan lämpöä ja sadetta piisaa. Laittelimme myös joitakin kasveja jo kasvamaan mm. sipulia, perunaa, tilliä, härkäpapua, lehtikaalia, yrttejä, lanttua, naurista, porkkanaa jne. Jännitystä toki on ilmassa, että miten mahtavat pärjätä ilman säännöllistä hoitoa. Villinä ja vapaana se siellä kasvakoon, mikä siellä sitten kasvaakaan.

Kesäpuutarhaksi nimetty kasvimaan lisäosa

Mökkimaisemat tarjosivat myös muita mielenvirikkeitä ja inspiraation lähteitä kuin vain puutarhanlaitto, mutta niistä seuraavalla kertaa lisää.

Näihin tunnelmiin...

Ja muista munakoisot!

 "Sinun ei tarvitse olla loistava voidaksesi aloittaa, 

mutta sinun on aloitettava voidaksesi olla loistava." 

Les Brown

Mitäpä olisi matka, jos olisit heti jo perillä? Ei siemenkään ole hetkessä täysikasvuinen puu. Tämäkin blogi olisi jo valmis. Joten kylvöstä itämiseen ja kasvin kasvuun, etenee myös tämän blogin matka.
 
Laitoin esikasvatukseen tällä viikolla taas lisää siemeniä mm. purjon, lehtisellerin, parsakaalin, sinilobelian ja tomaattien. Osan esikasvatettavien kasvien kanssa saatan olla hieman jopa myöhässä, mutta yrittänyttä ei laiteta. Esimerkiksi purjo kaipaa pitkän kasvukauden, ja joissakin kylvöaikatauluissa kylvö on ajoitettu jo helmikuulle, joten mitenköhän on myöhäisen maaliskuun lopun kylvön kanssa. Samoin selleri kaipailee kylvön aloitusta jo helmi-maaliskuussa, joten jännityksellä seuraillaan, miten ehtivät kasvaa tänä kasvukautena. Purjoa olen oppinut viime vuosina käyttämään ruuanlaitossa useinkin, joten oman purjon satoa melkeinpä odottelen jo. Selleri taasen on minulle ruuan laitossa uusi tuttavuus, ja hieman piti kokki-avopuolisoltani varmistaa, että mihin sitä selleriä yleensä edes käytetään. Kuulema kasvisruokiin ainakin, heh, no eiköhän senkin käyttö selvinne, jos ja kun satoa rupeaa saamaan. Katsotaan sitten millälailla sellerin keittiössä käy.  

Kylvöhommiin

Ja ne muinakoisot! Tarkoituksenani oli myös pikkumunakoisojen kylvö. Ainakin kyseisen munakoison esikasvatus vaati siemenien liottamista 24 tuntia ennen kylvöä. Pakkohan se oli muistilappu itselle kirjoittaa, että muistaisin laittaa siemenet liotuksen jälkeen multaan. Noh siinä kävi niin, että loppujenlopuksi siemenet lilluivat vedessä kauemmin kuin 24 tuntia, eli nähtäväksi jää mitä pitivät pitkähköstä liotuksesta. Jossakin ohjeessa oli, että siemeniä tulisi liottaa korkeintaan 24 tuntia... Siemeniä liotetaan muunmuassa jotta siemenen kuori pehmenisi ja itäminen helpottuisi. En olekaan liottanut muiden kasvien siemeniä, kun ei ole kylvöohjeissa ollut mainintaa. No jokatapauksessa, munakoisot on liotettu ja laitettu multaan, nyt vaan odotellaan.

Munakoison siemenet vesitilkassa ennen kylvöä

Kylvöpuuhien lisäksi, harvensin myös osaa suippopaprikan taimista. Ehkä harvennusajankohta oli hieman aikainen, mutta taimet tuntuivat olevan niin tiiviissä. Muutaman päivän olen seurannut nyt paprikoiden sopeutumista siirtoon ja puoliksi onnistui ja puoliksi ei. Yli puolet taimista näyttäisi jatkavan reippaina kasvuaan, mutta osa lyyhistyi siirron jälkeen. Tylsää menettää taimia, mutta kokeilemallahan sitä oppii. Ehkä jatkossa annan taimien kasvaa vielä hieman vahvemmaksi ja isommaksi, ennen kuin rupean niitä siirtelemään. 

Paprikan taimet odottamassa erottelua

Paprikan taimet heti koulimisen jälkeen

Muutaman päivän jälkeen, osa taimista selvisi siirrosta, osa lyyhistyi

Viime viikolla kylvämäni kirsikkatomaatit puskevat pieniä taimenalkujaan mullan kätköistä rohkeasti, vaikka ulkona takatalvi hurraakin riemuvoittoaan. Eivät nuo pienet kirsikkatomaatin alut välitä räntäsateesta ja loskasta, kun sisällä lämpimässä saavat kasvaa ja oikoa herkkiä lehtiään. Kirsikkatomaatit suunnittelen laittavani sitten parvekkeelle tuottamaan runsasta satoa. Ehkä olisi jo aika tehdäkin tarkempi viljelysuunnitelma ja miettiä, mitkä kaikki kasvit jätän parvekkeelle kasvamaan ja mitkä taasen vien palstalle. 

Kirsikkatomaattien taimia

Esikasvatukset kasvihuoneessa

Minulta on jäänyt katsomatta Strömsön Puutarha -jaksot, vaikka useampi on minulle ohjelmaa kehunut. Nyt kuitenkin etsiskelin sen netistä Yle Areenalta ja olenkin muutaman jakson jo katsellut. Ohjelmasta saa hyviä vinkkiä ja tunnelma siinä on niin leppoisa, että hymylyittää. Ja katsomastani ötökkäjaksosta tulikin mieleen. Jossain aikaisemmassa jutussani mainitsin Sääksisäätiön, ja puhuin samassa yhteydessä ötököistä. No oikaisten omia sanomisiani, sääksihän on siis lintu ja sääski on ötökkä. Eli näin hyvin olin kirjoittaessani perillä asioista :D. Kyseessä oli tekstini Kevätmessuihin ja näytteilleasettajiin liittyen. No tuleepahan sekin virhe nyt oikaistua. Käykäähän lukemassa sääksitietoutta, on mielenkiintoisen oloinen lintu. Kotkien jälkeen suurin päiväpetolintumme. 

"Kuu kiurusta kesään, 

puolikuuta peipposesta 

västäräkistä vähäsen, 

pääskysestä ei päivääkään!"

 

Unelmoin tässä Türin puutarhamarkkinoista. Türin markkinat ovat Virossa toukokuussa 15 - 17.5.2015. Kävijöitä markkinoilla on noin 30 000 ja myyjiä 700 ja tarjontaa taimista käsityötuotteisiin ja eläimiin.  Olisipa mukavaa katsastaa toisen maan puutarhamarkkinoita, tarjonta olisi varmastikin erilaista. Tästä lisää, jos asia etenee.

Iloista Kiirastorstaita!

toivoo: Kuutarhurin 

Messuilla osa III: kiertelyä, lehtikaalia, herkkuhyppykurkkua ja tomtatoa

  

Tänään aamulla lähdin taas suunnistamaan kohti Kevätmessuja. Oli viimeinen messupäivä. Aikomuksenani oli vielä kierrellä ja katsella, olisiko jokin tieto tai taho jäänyt huomaamatta. Kiertelinkin aamuruuhkattomilla käytävillä ja tuntui, että hyvin olin löytänyt tarvisemaani tietoa jo aikaisempina päivinä. Kotona odotti lisäksi paksu pino mielenkiintoisia messuilta kerättyjä tietopaketteja. Joitakin uusia ihmetyksen ja kiinnostuksen aiheita tuli kuitenkin vielä myös vastaani. 

Sitruspuita

Karpaloita

Messuille lähtiessäni aamulla, minulla oli myös uusia ideoita blogini kannalta. Olin mietiskellyt ns. tuote"testausta". Minulle se tarjoaisi uusia tuttavuuksia ja kumppanitaholle tietenkin näkyvyyttä, joten se olisi kahden kauppa. Minulla olikin muutama taho jo mielessäni, ja molemmin puolisella innolla sain sitten Isoäidin kasvit Oy:ltä ja Maatiainen ry:ltä blogia varten tuotenäytteenä ja kokeiltavaksi siemeniä.

Isoäidin kasvit Oy:n edustajan kanssa ideoimme, että voisin testata lehtikaalin kasvatusta. Lehtikaali on tämän hetken hittikasveja ja suosion siivittämänä lehtikaali sopisi oikein hyvin blogin yhdeksi tähdeksi. Isoäidin kasveilta sain lehtikaali Red Russianin siemeniä. Suunnitelmissa on laittaa lehtikaali ensin taimikasvatukseen ja sitten viedä se palstalle. Red Russian -lajikkeessä on vihreät lehdet ja hieman violetit varret ja sen pitäisi olla helppo kasvattaa. Kylvö aika on maaliskuusta-kesäkuuhun, joten sen voisinkin laittaa kasvatukseen ehkäpä jo tänään. Siitä lisää siis myöhemmin.

Isoäidin kasvit Oy / Lehtikaali

Maatiainen ry:n edustajien kanssa pähkäilimmekin yhdessä pidemmän aikaa, mikä voisi olla juuri oikea laji blogin tähdeksi. Mietimme yksivuotisia kukkia, jotka ovat jääneet turhankin sivuosaan puutarharintamalla. Ja taasen toisaalta hyötykasvit olisivat aina mielenkiintoisia. No sitten löytyikin oikea tähti, tai itseasiassa kaksi tähteä, Herkkuhyppykurkku ja Tomtato tomaattiperuna. Herkkuhyppykurkun siemeniä sainkin matkaani mukaan, ja Tomtaton siemenet noudan kasvatukseen myöhemmin. 

Herkkuhyppykurkku on todella uusi tuttavuus minulle, en ollut kuullutkaan siitä! Tällainen tieto löytyi Maatiaisen nettisivuilta:

"Herkkuhyppykurkku, Cyclanthera pedata

Meksikolainen kasvi, jonka nuoret raa'at hedelmät syödään sellaisenaan, vanhemmat kypsennettynä tai vaikkapa täytettyinä. Sirolehtinen köynnös, jonka lehdet muistuttavat villiviiniä. Korkeus 2-3 m. Kellertäviä kukkia pitkin kesää ja kurkunnäköisiä hedelmiä alkaa muodostua keskikesästä alkaen. Kypsyttyään "kurkku" halkeaa ja kaarnanpalasta muistuttavat ruskeat siemenet tulevat näkyviin. Tarvitsee pajukehikon, säleikön, verkon tai muun tuen. Lyhyt taimikasvatus, kylvö toukokuussa ruukkuihin. Hallanaret taimet istutetaan ulos kesäkuun alkupuolella. Taimiväli 30-40 cm. Nuoria versoja ja lehtiä voi myös syödä keitettynä."

Herkkuhyppykurkku ja tomtato ovat loistavia blogitähtiä. 

Haastattelin siinä samassa myös Maatiaisen edustajia siitä, mitä ovat olleet messujen ostetuimpia siemeniä. Selkeästi kuulema valkosipuli, tavallinen sipuli ja pillisipuli olivat menneet kaupaksi. 

Maatiainen ry / Herkkuhyppykurkku

Kevyehkö yhteistyö kuulostaa innostavalta!

Innostumaan minut lisäksi sai messuilla muutama kuuntelemani infotuokio, aiheina Puutarhan trendit 2015, jonka piti arboristi-puutarhuri Minna Toivonen ja Sipulien ja valkosipulien kasvatus, josta kertoi Kotipuutarhalehdestä Maija Stenman. Uusia ajatuksia, tiedoa ja ideoita sain myös heiltä.

Kaiken kaikkiaan Kevätmessut tarjosivat ainakin minulle kasan uuttatietoa, mielenkiintoisia tahoja, uusia kasvituttavuuksia ja leppoisia hetkiä viherpeukaloiden parissa. Kiitokset messujen järjestäjille ja blogin lukijoille myös! Juttu jatkuu ja lehtikaali, herkkuhyppykurkut ja tomtatot kasvavat.

Messujen kukkaloistoa!

Messuilla osa II: yellow submarine, kukkien loistoa ja muinaisniittyjä

 

Messuvierailu alkoi tänään Kotipuutarhan pisteeltä, jossa sai osallistua arvontaan ja pikapalkinnoksi mukaansa sai valita siemenpussin. Suosituksesta valitsin pensaskrassin siemeniä, joista saisin kukkaloistoa parvekkeelle. Olen kuin olenkin hamstrannut pääasiassa vihannesten ja juuresten siemeniä, joten kukkaloisto parvekkeella kuulosti hyvältä vaihtoehdolta. Messuilla sainkin esimakua upeasta kukkaloistosta! Erikoisten mukuloiden, sipulien, juurakoiden ja siementen valikoimasta olisi varaa kyllä valita, vaikka itse keskitynkin hyötykasveihin. Syötävät kukat olisivat tietenkin myös yksi tutustumisen arvoinen aihe, mutta se vielä odottakoon.

Kukkavalikoimista häkeltyneenä suuntaisin määrätietoisesti tällä kertaa eteeni ilmestyneen Hyötykasviyhdistyksen siemenhyllyjen luokse. Myyjä taisi kuulla pähkäilyni siitä, mitä tomaatin siemeniä ostaisin, sillä ystävällisesti hän tuli avustamaan minua tomaattien ja härkäpavun valinnassa. Mukaani tarttui laajasta valikoimasta Kontu Härkäpapu ja Yellow Submarine- ja Black Russian- tomaatit.  Kontu taitaakin olla yksi Suomen suosituimpia sekä vanhimpia suomen olosuhteisiin jalostettuja härkäpapulajikkeita, olin kuulevani myyjän sanoneen. Black Russian oli uusi tuttavuus minulle ja siitä nimensä mukaisesti tulisi mustahkoja, ruskeahkoja tomaatteja, mielenkiintoista! Ja Yellow submarine antaisi keltaisia tomaatteja. Tällä kertaa hyllyyn jäi houkutteleva Moneymaker -tomaatti, olisikohan sillä ollut myös nimensä mukaisia vaikutuksia!?

Black Russian, Yellow submarine ja Kontu

Hyötykasviyhdistyksen härkäpapuvalikoimia

Sipuleita en ollut suunnitellut laittavani kasvamaan palstalle, mutta eiköhän mukaani tarttunut yksi punasiemensipulipussi. Olivat niin herkullisen näköisiä! Eli punasipuleita on siis myös luvasssa.

Kukkakedoille...

Kierrellessäni eessuntaas, alkuun en edes huomannut tuota yhtä hyllyä, olin kävellyt vain sen ohi. Mutta ystäväni johdatti minut takaisin tuon värikkään hyllyn luokse. Hylly. joka näytti siltä, kuin se olisi ollut täynnä kortteja. Mutta nuo kortit paljastuivatkin Suomen Niittysiemen Oy:n valikoimaksi. Tuolta valikoimasta löytyi muun muassa niittysiemensekoituksia erilaisiin kasvuympäristöihin. Esimerkiksi muutaman mainitakseni merenrantaniitty, perhosniitty, lehtoniitty, tulvaniitty, kallioketo jne. Nuo siemensekoitukset olivat jotenkin vaikuttavia. Ja erityisesti minua kiinnosti vanha suomen kasvikanta ja siihen liittyvät siemensekoitukset. Messuillla jo valikoimaa selailin, mutta vielä kotona palasin Niittysiemenen verkkokaupan sivuille, josta löytyikin historialliset teemaniityt osio. Valikoimissa olivat alkuniitty, kaskiniitty, painolastiniitty ja muinaisniitty. Jonnekin olisi saatava laitettua muinaisniittyä, sen päätin. piste. Ehkäpä sellainen mahdollisuus avautuisi. :) Toki sissiviljelykin olisi mahdollista.

 

Muinaisniittypussista lainattua "Muinaistulokas eli arkeofyyttikasveja, jotka tulivat Suomeen ihmisten mukana esihistoriallisella tai keskiajalla. ".

Messuilla vierähti taas muutama tunti ihmetellessä, ja hyvässä seurassa se olikin mukavaa. Kiitos Hanna ja Taru mukavasta messuvierailusta!

Vielä olisi huomenna mahdollisuus mennä messuilemaan, jos siltä tuntuisi. :) Vielähän siellä olisi asioita tutkittavana. :) 

 

"kysyin onnesta,

ne kaikki vastasivat eri tavalla.

Hengenmies huitoi kädellään:

Tuonpuoleisessa.

Kissa vakuutti:

Uuninpankolla hiirien talossa.

Kalastaja neuvoi:

Ah, se on vene, kun on verkot täynnä.

Onneksi kuuntelin perhosia.

Ne olivat menossa kedolle"

Mari Mörö

Tomaattien kylvöä takatalvisessa säässä

"Paahdetut kirsikkatomaatit

Huuhtele tomaatit ja siirrä ne uunivuokaan. 

Lisää päälle öljy, suola, sokeri, silputtu chili ja timjami. 

Kypsennä tomaatteja 125-asteisen uunin keskitasolla 1 1/2–2 tuntia 

kunnes tomaatit ovat pehmeitä, mutta eivät hajoa. 

Anna jäähtyä ja vetäytyä hetki. 

Tarjoa kalan tai lihan lisäkkeenä tai esimerkiksi mozzarellajuuston kera salaattina.

yhteishyva.fi"

Niinhän se lievähkö takatalvi on kolkutellut viime päivinä virnistellen ovella. Räntäinen, kalsea sää saa nopeasti unohtamaan keväisen auringon paisteen. No toivottavasti tämä olisi vain lyhyt kylmähkö jakso ja keväinen aurinko palaisi jälleen lämmittämään viherpeukaloiden multasormia. Minua onneksi eilen lämmitti ajatus tomaatin siementen kylvöhetkestä. Olin päättänyt laittaa myös tomaattien siemeniä esikasvatukseen. Kaiveltuani siemenlootaani sieltä löytyi kolmen erilaisen (tai liekö samanlaisen) kirsikkatomaatin siemeniä. Ei ainuttakaan "normaalin" tomaatin siemenpussia... hmm.. Siementilauksia tehdessäni ovat näköjään kirsikkatomaatit houkutelleet enemmän. No eipä se mitään, kirsikkatomaatithan ovat oikein maukkaita, ja sopivat hyvin vaikka parvekkeelle kasvamaan. 

Siementen lisäksi kaivelin sitten myös esiin taimimultaa sekä kasvatusastioita. Tomaateille löytyikin tarvikesäilöistäni mukavasti kaupan tomaattirasioita pieniksi kasvihuoneiksi. Tomaatteja tomaattirasioissa. Nyt ei kuitenkaan rasioissa olisi espanjalaisia kirsikkatomaatteja vaan itsekasvatettuja suomalaisen auringon alla kypsyviä kirsikkatomaatteja, nam! Vaikka kasvatustyöt ovatkin nautinnollisia, silti sadon syöminen taitaa olla monesti se paras hetki. Melkein jo maistoin makeiden pikkutomaattien herkullisen maun suussani. 

Maaliskuun esikasvatukset taitavat jäädä tomaatteihin, seuraavia esikasvatettavia katselen huhtikuun puolella, ehkäpä pääsiäisenä voisi olla sopiva hetki seuraavin kylvöihin, jos vaan kuun vaikutus on suotuisa.

Esikasvatusaikatauluja miettivälle, siemenpussien merkinnät ovat tietenkin hyvä tietolähde ja netistäkin löytyy monta hyvää tietopankkia, esimerkiksi kotipuutarha.fi sivustolta löytyy neuvoa antava kylvöaikataulu. Itse tarkistelen lisäksi Kuukalenterista onko milloinkin hyvä aika kylvää siemeniä kuun vaiheiden mukaan. Viime viikon perjantaina oli uusikuu, joten nyt on kasvavan kuun aika, eli oikein sopiva aika siementen kylvöön. 

Jonkinlaisen kylvöaikataulusuunnitelmankin tein itselleni aikaisemmin, mutta mukavaa ja rentouttavaa on myös selata siemenlootaa läpi ja tarkastella, mitä kasveja milloinkin voisi laittaa kasvamaan. Jospa siinä myös jäisi paremmin mieleen kasvien tietojakin kun useamman kerran niitä selailee. 
Kevätkylvöjen tunnelmissa...

"Kevätkukkasten

tuoksu otti mieleni

ja vei mukanaan.

Palanneeko luokseni

kun terät putoavat?" 

Saigyo

Muuttopuuhien lomassa löytyi mukava yllätys tavaroiden keskeltä, nimittäin joskus ostamani pienoiskasvihuone. Turha sitä olisi viedä enää kellariin säilytykseen vaan samahan olisi kasata se jo parvekkeelle odottamaan kasveja ulkoilutettavaksi, onhan kevät jo, ja kohta kesäkin, vaikkakin takatalvi vähän muistuttelee mahdollisesta yllätystulemisestaan. Ehkäpä uskaltautuisin  salakuljettamaan kasvihuoneen vaikka keittiön nurkkaan taimikasvatusta varten. :) Eipä tarvitsisi täyttää jokaista pöytätasoa taimilla, kun taimet olisivat omalla paikallaan kasvihuoneessa. 

Yläkuun ja alakuun taimikasvatukset ovat myös edelleen reippaassa kasvuvaiheessa Ja edelleen olen sitä mieltä, että yläkuun kasvatusten multa on koko ajan kuivempaa kuin alakuun kasvatusten. Hieman mietityttää kasvien turhan tiiviissä tilassa oleminen, mutta kunhan rohkaistun, koulin niitä isompiin astioihin, esimerkiksi maitotölkkeihin. Jokin epävarmuus nostelee päätään kuiskutellen, että mitäpä jos taimet eivät kestäkään siirtämistä ja onnistun tappamaan ne. Noh varmasti taimet kestävät ja vielä saan satoakin niistä. Kun on itse nähnyt kasvin kasvun siemenestä alkaen, jokainen taimi tuntuu niin arvokkaalta. 

Torstaina sitten pääsen messuille tutkimaan uusimpia puutarhavillityksiä. Mitäköhän kaikkea sieltä tarttuukaan mukaan. 
Kevätmessuille Messukeskukseen. Messujen aukioloajat ovat: 

Torstai  26.3.2015, klo 10-18

Perjantai 27.3.2015, klo 10-18

Lauantai  28.3.2015, klo 9-18

Sunnuntai  29.3.2015, klo 10-17
  

"Erityisesti hyötykasvien siementen myynti on noussut joka vuosi vuodesta 2011 lähtien."

Iltalehti 23.3.2015 / Taimiostoksiin yhä enemmän rahaa

Tieteellinen koe jatkuu

Kun lopulta hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, ei ehkä enää olekaan sellainen.

— Jarmo Somppi

On helpottavaa päästää irti määritelmistä millaisena itseään pitää. On rentouttavaa sallia itsensä olla jotain ja hetken päästä ehkä huomata, että ei ehkä olekaan sellainen tai sitten on. On vapauttavaa rikkoa rajojaan itsensä ja muidenkin silmissä. Kuulla mutinaa, että tuollainenko minä olenkin, ja etten ehkä olekaan. Miksi pitäisi olla tietynlainen voidakseen tehdä jotain? Voisiko olla kaikkea sitä, mitä haluaa olla, ja saada tehdä juuri niitä asioita, mitkä itseä innostaa ja kiinnostaa. Miksi laittaa itseään liian pieneen laatikkoon, kuin kananmunan kuoren sisään, jossa ei ole edes liikkumavaraa? Irtaantukaa itseänne koskevista määritelmistä ja tehkää kaikkea sitä, mikä itseänne innostaa, vaikka tieteellisiä kokeita kuunvaiheisiin liittyen sunnuntai-illan ratoksi, tai mitä tahansa muuta! Tuhlatkaa elämän inspiraatiota, sillä sieltä löytyy aarteita!

Aloitin viime viikonloppuna pienehkön tieteellisen kokeen, ja laitoin kuukalenterin mukaan alakuulla siemeniä itämään ja tänään jatkoin yläkuun kylvöillä. Sopivasti sain tällä viikolla "viimetingassa" tilaamani Wanhan ajan Kuukalenterinkin postitse. Alkujaan en ollut kalenteria edes tilaamassa, mutta tulin sittenkin toisiin ajatuksiin. Aivan sopivastihan sitä on vuotta jäljellä, vaikka kalenterin tilasinkin vasta helmikuun lopulla, turhaan sitäkin mietin. Innostavahan tuo kalenteri on! 

Tällä päivällä kalenterista löytyy sopivat merkinnät kylvöille, ja merkeillekin löytyi selitykset kalenterin viimeisiltä sivuilta, ettei tarvinnut jäädä sitäkään ihmettelemään. Yläkuun kylvöhommiin siis!

Laitoin tänään toiseen pienoiskasvihuoneeseen samojen kasvien siemeniä itämään kuin viikko sitten. Kahta erilaista chiliä ja kahta erilaista paprikaa. Suippopaprikan jätin nyt uudesta kylvöksestä pois järkeilyn vuoksi. 

Siinä ne nyt sitten ovat vieretysten - kaksi kasvihuonetta -alakuun viljelykset ja yläkuun viljelykset. Kieltämättä vähän kyllä mietityttää jo nuo viikko sitten laitetut kylvökset, että nouseeko sieltä yhtäkään alkua, mutta kärsivällisyyttää ja auringon valoa tässä varmaan vaan kaivataan. Katsotaan, miten homma etenee. Jos ei yksikään siemen rupea tuosta kasvamaan, niin syyttäisinkö kuuta, itseäni vai jäittäisinkö syyttelyt sikseen ja hymisisin huvittuneena, että tieteellisen kokeen lopputuloksesta ei ole varmuutta. Siinäpä sitä sitten pohtimista, joten katsotaan.

Taisin aikaisemmin mainita muutamasta kurssista, joille suunnittelin osallistuvani. Kurssi Kuunvaiheiden vaikutuksesta puutarhatöissä harmillisesti peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi, joten kuun vaiheiden opiskelu jää omatoimiseksi. Ja tässähän sitä juuri opiskellaankin käytännön tasolla. Sitten taasen vähän tavallisemmasta näkökulmasta olevia puutarhakursseja on muutamakin tiedossa. Pääsin Dodon kaupunkiviljelijöiden järjestämälle kahden päivän pituiselle yrtit ja villivihannekset kurssille, jonne oli rajallinen osallistujamäärä. Kurssi on maaliskuussa. Lisäksi huhtikuussa alkava puutarhanhoidon peruskurssi on ainakin vielä näillä näkymin järjestymässä. 

Käytännön tason oppimisesta myös puheenollen. Näistä kananmunista ei tullut tipuja, vaan ne päätyvät lannoitteeksi kasveille. Luonnolliseen lannoitukseen kelpaa vaikka kananmunankuoret ja kahvinpurut, ja itse olen laittanut nyt talven ajan säilöön kananmunankuoria. Kyllähän siitä tuli hieman alkuun taas sanomista, kun keittiötasolle piti mahduttaa taas yksi purnukka kananmunankuorien keräämistä varten, mutta hyvinhän tuo rasia on täyttynyt kuukausien mittaan ilman enempiä mutinoita. Olen osan kuorista jo murskannut hieman pienemmäksi, mutta vielä en ole varma murskaanko kuoret aivan sileäksi jauheeksi vai jätänkö karkeammaksi. Kaikessa taitaa olla monta mielipidettä, ja varmasti on tässäkin asiassa. Noh, minusta on pääasia, että kuoret päätyvät hyötykäyttöön, eli parantamaan viljelysmaata. 

Sen pitemmittä puheitta, näissä tunnelmissa jatkan oman puutarhaminäni tutkimista ja sunnuntai-illasta nauttimista.

"Elämän tarkoitus on itsensä kehittäminen. 

Olemme kaikki täällä siksi, että oppisimme tuntemaan täydellisesti oman olemuksemme. "

Oscar Wilde

Minttua ja malvankukkaa

Olin siskoni luona kyläilemässä, ja ihailin siellä uutta sisäyrttipuutarhaa, jossa kasvoi sitruunamelissaa, basilikaa ja salaattia. Laite piti hiljaista hurinaa ja pulputusta samalla kun se valaisi ja kierrätti vettä yrteille. Tuollaiset sisäpuutarhat ovatkin tällä hetkellä suosittuja, enkä ihmettele. Oli rauhoittavaa katsella tuoreita yrttejä talven keskellä, ihailla kasvunvoimaa ja napata muutama yrtinlehti myös salaattiin. Onhan sitä jo kaivannutkin, jotain vehreää ja kasvavaa nimittäin. Ja miltä se taas tuntuukaan kun huomaa jossain vaiheessa keväisen alkavan viherryksen, ensimmäiset kasvien silmut ja luonnon vehreyden rauhaisan esiin astumisen. Sitä itsekin herää eloon uudelle tavalla keväisin. Talvi on sellaista sisäisen puutarhan hoitamisen aikaa. Keväiseen vehreyteen on vielä hetki aikaa kuitenkin, on vasta helmikuun alku, joten vielä saa ja joutuu hetken odottamaan.

 

Nähdä maailma hiekanjyvässä
ja taivas kedon kukassa,
kannattaa kädessään loputtomuutta
ja viettää ikuisuutta tunnissa.

William Blake 

- minttua ja malvankukkaa -

Tutkiskelin teehyllyäni ja löysin pussillisen aikaa sitten ostamaani teetä, joka oli tehty itsekasvatetuista mintusta ja malvankukista. Malvankukka on minulle ihan uusi tuttavuus, vaikka tuo malvankukkaa sisältävä yrttiteepussi olikin ollut kaapissani jo hyvän aikaa. Jokin tuossa malvankukassa rupesi kiinnostamaan ja pakkohan se oli heti etsiä siitä tietoa. Lukemani mukaan malvoja on käytetty paljon kansanperinteessä rohtotarkoituksissa muun muassa hengitystieongelmiin, iho- ja silmätulehduksiin ja myös kuivan ihon hoitoon. Kiinnostavaa! Malvojakin on monenlaista ja esimerkiksi kiiltomalvaa voisi vaikka kokeillakin kasvattaa ja kuivattaa. Joissain teksteissä epäiltiin malvojen kansanperinteeseen liittyvien rohtovaikutusten todenperäisyyttä, mutta kaikkeahan voi epäillä. Minä en nyt kuitenkaan epäile, mieluummin vaikka kokeilen itse.

Joutuukohan tässä siispä siemenhankintoja vielä tekemään, vai löytyisiköhän jostain vaihtarina malvan siemeniä?  

Rohdoskasveihin olisi kiinnostava tutustua enemmänkin, ja mikäpä estää niihin tutustumisen. Kunhan vain osaisi päättää, mistä lähteä liikkeelle. Yrttitarhan ainakin aion perustaa parvekkeelle, palstalle tai salaiseen puutarhaan, johonkinlie. Tulipahan mieleen, että missäköhän kunnossa parvekkeelle ruukkuun jättämäni minttukin on, vetreytyyköhän se kesää kohden vai jääkö vain kuolleeksi risuksi? Mintuthan on kyllä sitkeitä selviytyjiä, joten jospa se vielä yllättää!

Löytöjä!

Ainiin, löysin kuin löysinkin unelmoimani sienikorin jo nyt! Kori löytyi Järvenpään Helmi-kirpputorilta!. Suosittelen kyllä Järvenpään kirpputoreja, siellä on monen monta hyvää kirppistä! :) Löytämäni kori on sen verran tilava, että sinne mahtuu oikein loistavasti suurenmoinenkin sienisaalis. Kyllä se maailmankaikkeus tietää minkäkokoisen sienikorin tarvitsen tulevia sienisaaliita kerätessäni. ;)

Luonto ei tee mitään turhaan. 

(Aristoteles)

Juuri oikeanlainen

Kun päästää irti täydellisyyden tavoittelusta, lopputulos on juuri oikeanlainen.

Kaikenlaisia ajatuksia on pyörinyt ajatuksissani tähän blogiin liittyen: "Millainen tämän pitäisi olla, kenelle tämä pitäisi suunnata, pitäisikö, pitäisikö, pitäisikö...". On vaikea lähteä tekemään mitään, jos jo ensiaskeleilla ajattelee, että homman täytyisi olla täydellinen. Mitä se sellainen täydellisyys edes on? Minkälainen tämäkin blogi pitäisi olla tässä vaiheessa, jotta se olisi täydellinen? Noihin kysymyksiin en edes osaa vastata. Sillä se, mikä on minulle täydellinen, ei ole jollekin toiselle. Minkälainen lopputulos siis olisi, jos vaan päästäisin irti tuosta kummallisesta "täydellinen" sanasta ja antaisin lopputuloksen olla vain sellainen kuin se on. Jospa lopputulos olisi silloin juuri oikeanlainen. 

En malttanut odottaa tutustumista Isoäidin Kasvien verkkokauppaan, vaan laitoin aikaisemmin tällä viikolla siementilauksen menemään. Eilen tipahtikin postiluukusta pullea kirje täynnä siemenpusseja. Te, jotka olette hurahtaneet siemeniin ja viljelyyn tiedätte, että 10 uutta siemenpussia entisten siementen lisäksi, ei tunnu yhtään liioitellulta hankinnalta. :) Tuosta pulleasta kirjeestä löytyikin sympaattisen ja omakutoisen näköisiä siemenpusseja, sekä yksi yllätyspussi. Kuinkas sattuikaan, olin ajatellut syksyllä, että en taida laittaa ensivuonna retiisejä ollenkaan kasvamaan (mistä lie sellainen ajatus tullut). No eiköhän se yllätyspussi ollutkin sitten juuri retiisinsiemeniä, joten laitan siispä ensivuonna retiisejä myös kasvamaan. Ehkä "joku" oli sitä mieltä, että kyllä retiisejä pitää olla, johonkin niitä tarvitaan. Eiköhän yksi retiisirivi mahtune tulevalle plantaasilleni.

Isoäidin kirjeessä saapui ruusukalin, timjamin, lehtikorianterin, paksoin, mangoldin, fenkolin, basilikan, oreganon, pensastomaatin ja salkopavun ja tietenkin ylläri retiisin siemenet. Lehtikaalia erityisesti odotan, kun se on noussut viimevuosien hittikasvikseksi. Puutarhahommissakin voi näköjään olla trendin aallonharjalla. ;)

Täydellisyyden tavoittelu vs. Siemen

Voisiko täydellisyyden tavoittelun sijaan ajatella, että sitä laittaa kuin siemenen itämään, kun lähtee luomaan jotain uutta. Ei sitä kasvavaa kasviakaan voi pakottaa olemaan tietynlainen, vaan siitä tulee juuri sellainen kuin siitä tulee, juuri oikeanlainen. On päästettävä irti lopputuloksesta, sallittava ja hyväksyttävä, sillä lopputuloksesta tulee aina juuri oikeanlainen.

Siemenet eivät jääneet ainoiksi hankinnoiksi tällä viikolla, vaan bongasin tori.fistä koukuttavan myynti-ilmoituksen city-ihmisen taimikasvihuoneista. Myynti-ilmoitus oli niin humorisesti kirjoitettu, joten eihän tällainen city-ihminen (jos nyt niin voi sanoa), voinut olla ostamatta kasvihuoneita. Postissa saapuikin kolme kappaletta mukavan kokoisia taimikasvihuoneita, joita pääsee sitten keväällä testaamaan. 

Keväisessä taimikasvatuksessa taitaa olla suurimpana haasteena tilan löytäminen kotoa, kun jokainen ikkunan edusta täyttyy taimipurkeilla ja astioilla. Viime keväänä en kasvattanut taimia etukäteen ja satoa riitti siltikin, joten en ota tulevana keväänä siitä myöskään stressiä. Joidenkin kasvien kohdalla on kuitenkin sadon varmistamisen vuoksi parempi laittaa siemenet esikasvatukseen. 

 

 Parsakaalit pääsivät kuvausmalleiksi kasvihuoneeseen.

Kirjastosta hain myös kasan puutarhakirjoja sekä kirjan "Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa". Puutarhakirjat ehdinkin jo melkeinpä selailla kannesta kanteen, mutta kuukirja vielä odottaa tarkempaa lukemista.  Seuraavassa päivityksessä ehkä enemmän siitä, jos niinkseen tulee.
Tarkistin juuri kalenterista, ja tänään 6.12.2014 on täysikuu...

"Kulje,  
kulje kuin tarhuri polkua pitkin.  
Pysähdy, katsele, kuuntele;  
Kaikkea koeta kädellä,  
kuin äiti kuumeisen lapsen otsaa."

T.Tabermann