Katkennut puutarhalapio ja vierailevat valkosipulit

Lähdinpä viikonloppuna palstalle nyhtämään rikkaruohoja ja kasaamaan penkkejä. Ehkäpä liian innokkaasti ja väärällä työvälineellä ahkeroin pitkäjuuristen voikukkien parissa, sillä vain "naps" kuului, kun uusi puutarhalapioni varsi katkesi. Ei tainnut olla tällaiseen puuhaan tarkoitettu, heh... ;) No onneksi minulta löytyi kunnon pistolapio, jolla sain jatkettua puuhiani. Multa oli sopivan kosteaa ja hieman lapiolla multaa kaivamalla voikukat lähtivät suht helposti irti. Puutarhalapion menetyskään ei jäänyt vaivaamaan, kun sain työt tehtyä. Täytyy ostaa tarkoitukseen sopivampi väline jatkoa silmälläpitäen. On muuten aikamoiset juuret noissa voikukissa, ei ihme, ettei pikkupuutarhalapio sellaista koettelemusta kestänyt. 

Voih...

Voikukan juuret. Juuria olisi voinut myös kerätä samalla vaivalla hyötykäyttöön, mutta tässä kohtaa näin nuo juuret vaan "vihollisina"...

Aikaisemmin palstalta bongaamani "ehkä raparperi" näyttäisi todella olevan ryhdikkäästi punaisia varsiaan oikova raparperi. Nam, nam, nam, oman maan raparperia. mansikka-raparperikiisseliä, raparperipiirakkaa ja muita herkkuja. 

"Äidin kasvimaalla, raparperin alla 
sammakolla koti oli kultainen. 
Vilpas lehtikatto, alla multamatto, 
hirsiseinä vihreä ja punainen. 
Hämärä, vihreä, sammakon mielestä on viihtyisä. 
En mä siedä kuumaa, sammakko se tuumaa, 
raparperin lehden alla hymyillen"

Palstalta on löytynyt myös useammasta kohtaa ruohosipulia, joita siirtelin riviin palstan reunalle. Muista sipulilajeista aion myös laittaa palstalle kasvamaan mm. punasipulia ja vihersipulia. Lisäksi minulla kasvaa valkosipuleita ystäväni palstalle, niistä lisää alempana. :)

Palstalla oli puinen puutarhatyövälinelaatikko. Laatikko oli kuitenkin niin lahonnut ja kansikin oli irti kiinnityskohdan lahottua, että suunnitelmissa oli laatikon vaihto. Vaihtoehtona olisi myös ollut uusia puisesta laatikosta lautoja, mutta tarkastelun jälkeen totesin laatikon olevan liian laho korjattavaksi, korjaaminen olisi tarkoittanut puolien lautojen vaihtamista, eli melkein kuin olisi rakentanut kokonaan uuden laatikon. Päätinkin ostaa vanhan tilalle uuden muovisen tarvikelaatikon. Käytettynä en tuollaista laatikkoa löytänyt, vaikka sitäkin etsiskelin netistä monesti, joten päädyin HongKongin muoviseen puutarhalaatikkoon, jonka kokoaminen oli alkukatsauksen mukaan vain muutama "klikkaus" ja laatikko olisi valmis. Noh ei se ihan niin mennyt, mutta koottuna se on nyt joka tapauksessa. Kasatessa yksi osa muovista hieman lohkesi, mutta teipillä se korjaantui, eikä se käytössä haitanne. Pääasia, että työvälineet on säilössä.

Oikeassa alareunassa teippiä

Ja sitten on se, kun nostaa maassa kauan olleen puupalan ylös ja katsoo sen alle, niin siellä on ihan oma maailmansa. No niin oli myös vanhan puisen säilytyslaatikon allakin. Alta löytyi muun muassa kuoriaispariskunta kevättunnelmissa. Minkäköhän lajin edustajia ovat kiiltävine kuorineen? Turilasmaiset, kärsäkäsmäiset, härömäiset, haiskiaismaiset, jumimaiset jne - olettekos koskaan tutkailleet kovakuoriaislajien alalohkotaulukkoa?

Tarvikelaatikon vaihdon lisäksi sain viikonlopun aikana aloitettua myös penkkien teon. Vaikkakin sade esti jatkamasta loppuun. Noh, työt jatkuu sitten tulevina päivinä kun on säätiedotuskin luvannut aurinkoa ja jopa kesäisiä lämpötiloja.

Karultahan multakasat vielä näyttää, mutta kunhan alkaa vihertämään...

Ja niistä talvivalkosipuleista...

Ehkä jossain kohtaa mainitsin jo, että laitoin viime syksynä talvivalkosipuleita kasvamaan ystävieni T&M:n palstalle kahteen viljelykehykseen. Kuulin väliaikatietoja tuossa aikaisemmin keväällä, että vihreää valkosipulin vartta nousi jo laatikoista ja kävin sen myös itse toteamassa jonkin aikaa sitten - Sieltähän ne versot ponnistivat talven jäljiltä. 
Talvivalkosipulilajeina ovat: Pure White, Morado ja Therador.

 Talvivalkosipulit pärjäilevät onneksi aika itsenäisesti tuolla palstavieraina, toki muutaman lannoitus ja kastelukeikan ja tarkkailukäynnin ajattelin tehdä kesän aikana. Siellä se valmistuu, jee, nimittäin runsas valkosipulisato! Sadonkorjuuaika on vasta syksyllä, kun ensimmäiset lehdet ovat tuulentuneet ts. kellastuneet ja laonneet. Ensimmäisiä omia valkosipuleja odotellessa! 

Tällä viikolla aloittellaan myös villin&vapaan mökkipuutarhan laittamista kesäkuntoon. Jännittävää!

Upeaa toukokuun alkua!

toivottaa: 

Kuutarhurin

Palstakauden avaus

Flunssan jälkimainingeista huolimatta, auringon paisteen innoittamana sain inspiraation lähteä laittamaan palstaa kevätkuntoon. Lämpötilakin suostui kipuamaan plussa-asteille ja maa oli sula pakkasyöstä piittaamatta. Mukaan palstalle pakkasin istutuslapion, puutarhahanskat, kumpparit, puhdistustarvikkeita ja tietenkin juomista ja evästä. Kamera jäi kuin jäikin kotiin, mutta onneksi kännykästä löytyy kamera. Ja toisaalta siellä mutatantereella olisi kamera ehkä ollut turhan altis mutakylvylle. 

Palstalla minua odotti risuinen näky, vaikka vähän olinkin palstan nurkkaa viime käynnillä perannut. 

Ohjelmassa olisi siis vanhojen kasvien perkaus ja maan kääntäminen. Ei siellä palstoilla muita hommissa oikeastaan näkynyt  ja ohikulkijatkin tuntuivat katselevan uteliaina lapion päässä heiluvaa intoilijaa. Onneksi palstayhdistykseltä sai lainaan kottikärryt sekä pistolapion, sillä muuten palstalle meno olisi ollut melkeinpä turhaa. Pienellä istutuslapiolla kun maan kääntäminen ei ihan onnistuisi. Tietenkin vanhat kasvien jäänteet olisi voinut pelkästään kerätä, mutta nyt lainalapion avulla sain myös ryhtyä maan kääntö ja möyhimispuuhiin.

Palsta-alueeni maa on hyvin mutaista ja maan kääntäminen olikin hikistä puuhaa, kun maa oli aika märkää ja painavaa. Mutta olihan se tehtävä, kun siihen oli ryhtynyt. Mehevyyttä maasta myös onneksi löytyi ja kastematoja luikerteli siellä täällä. Pienet ahkerat ystäväiseni kevät hommissa jo nekin. :D

Välillä oli heitettävä hanskat sivuun ja ihmeteltävä otuksia ja kasveja. Pääasiassa pyrin tyhjentämään palstan entisen asukkaan kasveista, mutta joitakin jätin myös paikoilleen. Muun muassa kaksi pientä puskan alkua, raparperin tai sukulaiskasvin alkuja sekä jonkin kauniisti vihertävän sipulikasvin. Itse en tunnista noista vielä ainuttakaan varmasti, joten mukava seurata, mitä kasveja ovat. Tai jos jollakulla on jo tunnistustietoutta, niin kommenttiin saa kertoa ideoitaan.

Myös jotain ikävämpää löytyi puutarhatarvikelaatikosta, nimittäin kasa etanoiden koteloita. KÄÄK! Joutuukohan tässä vielä etanan torjuntaan? Törmäsin naapuripalstan vanhempaan rouvaan ja häneltä yritin kysellä etanoista, kuulema niitä on palsta-alueella ollut. Tarkempaa vastausta en sitten saanut, vaikkakin muita kuulumisia siinä ehdimme puhella. No seuraillaan tilannetta.

 

No 2,5 tunnin uurastuksen jälkeen hommat oli tehty suurpiirteisellä otteella. Hiominen jäisi kyllä seuraavaan kertaan. Työn tulos näkyi omiin silmiin. Seuraavalla kerralla voisi olla sitten ohjelmassa lopun maan kääntäminen ja sekä lannan levitys.

Nälkäisenä, hikisenä, vaatteet mudassa ja pää täynnä tarvikelistaa, joita tarvitsisin palstalle - oli kotiinlähdön aika. Olipas ihana aloitus palstakaudelle! Tästä se sitten alkaa!

Hyvää palstakauden alkua myös muille intoilijoille! 

Toivoo: Kuutarhurin

Messuilla osa I : ötökkämökki, viiniköynnökset ja laudeliina

"Luomista yöt, luomista aamut,

luomista päivien kulku, laulut ja muut

Kiertyminen, ajan suunta

hälinättä: kauneus"

Mari Mörö

Lähdin tänään työpäivän jälkeen suuntaamaan kohti Kevätmessuja. Aurinkokin esiintyi sinisellä taivaalla hymyillen ja ilma oli viileydestä huolimatta keväistä tunnelmaa täynnä. Vai olikohan se oma intoni, joka keväisesti kurnutti innoissaan vatsani pohjassa. Ajatuksena oli työpäivän jälkeen vain vaellella messuilla ympäriinsä ja ottaa vastaan se tieto, mitä eteen tarjoutui. Nautiskella tunnelmasta ja keräillä esitteitä. Viikonloppuna olisi enemmän aikaa sitten tutustua tarjontaan tarkemmin. 

Bloggaajapassi löytyikin helposti sisäänkäynniltä, ja messuilla vaikutti olevan mukavan rauhallinen tunnelma, juuri sopiva vaelteluun. Viikonloppuna olisi varmasti vilkkaampaa. Messualue oli jaettu aihealueittain ja suuntasin ensimmäiseksi KevätPuutarha -alueelle.

Löysinkin itseni melkeinpä heti ensalkuun sellaisen pöydän ääreltä, jossa oli usemman kiinnostavan tahon esitteitä, kuinkas sattuikaan! Mm. Suomen Luonnonsuojeluliitto, Vuokon luonnonsuojelusäätiö, Suomen Perhostutkijain Seura ry, Luonnonperintösäätiö, Salon Luonnonmetsäsäätiö, Sääksisäätiö, Hyönteistarvike tibiale, Suoseura ja Päijänteen Luonnonperintösäätiö olivat lyöttäytyneet yhteiseen pisteeseen ja sekös sopikin minulle hyvin. Keräsin pöydältä kaikki esittteet ja kerroin tulevani uudelleen paikalle kysymysten kera, jos nyt niitä mieleen tulisi viikonloppuun mennessä. 

Suoseuran kanssa jaoin lyhyen suohon uppoamiskokemukseni, kun lapsena äitini kanssa lakkasuolla ollessani toinen jalkani upposi suohon (se taisi olla kyllä enemmän umpeen kasvanut oja), kokemushan se sekin oli. Ja hyönteistutkija Reima Leinoselta sain lyhyen esittelyhetken keinopesistä. Minusta sopiva nimi olisi myös ötökkämökki. Olen aikaisemminkin muutaman kerran törmännyt juttuihin kyseisistä keinopesistä ja niistä aion kerätä vielä lisääkin tietoa. Leinosen mukaan keinopesien tarve on kasvanut. Tuollaisia keinopesiä tarvitaan nykyään, sillä muun muassa erakkoampiaisten ja monien muiden ötököiden pesäpaikat ovat vähentyneet kaupungistumisen ja esimerkiksi rakennusmateriaalien muutoksen vuoksi. Kyseessä on siis koloissa pesivien ötököiden asuinmaja, joita rakentamalla ja laittamalla luontoon, voi suojella lajien kantaa ja monipuolisuutta. Ja kuulema mökkejä voi laittaa luontoon vähän kuin linnun pönttöjäkin! Sain mukaani siispä ötökkämökin rakennusohjeet ja ne kuulema löytyisivät myös netistä. Ötökkämökeistä siispä myöhemmin varmasti lisää.

Keinopesä

Kevätpuutarha-alueella oli myös useampia taimi- ja kasvialueita, jotka huokuttivat jo pelkästään vehreydellään ja värikkyydellään. Kasvien lomasta bongasin jotain houkuttelevaa, nimittäin viiniköynnöksiä. Vielä ei tarttunut mukaani sellaista, myyjät kun tuntuivat olevan niin kiireisiä, että en ehtinyt haastatella jotakuta siitä, mikä olisi juuri minulle sopivin köynnös. Ehkäpä viikonloppuna sellainen tarttuu vielä mukaani. Viiniköynnösten kasvatus onnistunee lämpimällä aurinkoisella parvekkeelle ja sellainenhan meiltä löytyy. Aurinko kun tuppaa paistamaan melkeinpä läpi päivän parvekkeellemme.

Yrttien taimet houkuttelivat myös ostajiaan, mutta tällä kertaa ei vielä yrttejäkään lähtenyt mukaani. Erityisesti yksi yrtti herätti kiinnostukseni, nimittäin suklaaminttu! Tuoksussa oli lievä suklainen aromi. Se varmasti sopisi vaikka jälkiruokiin tai smoothieihin! Nam! Auttaisikohan suklaamintun pureskelu myös suklaan himon taltuttamiseen? Taas olivat myyjät karkuteilla, niin jäi kysymykseeni vastaus saamatta. :)

Tällä kertaa en ryhtynyt suurempiin hankintoihin vaan kassi täyttyi kasalla esitteitä ja tietoa. Ehtii sulatella ennen viikonloppua mahdollisia ostoksia. Joitakin siemeniä ja taimia ainakin voisi olla ostoslistalla. Viiniköynnös olisi mielenkiintoinen. Jäin tällä viikolla laittamienimi kirsikkatomaattikylvöjen rinnalle kaipaamaan ns. normaalitomaatteja ja myös härkäpapuja voisin laittaa palstalle, eli ne ainakin olisivat ostoslistalla. 
Viikonloppuna ehtisin paremmin myös jäädä kuuntelemaan ohjelmia ja esittelyjä.

Ainiin, no sen verran kyllä törsäsin, että löysin Korpikangas Siemen-Frön pisteestä 1 eurolla puutarhalapion. Myyjä kehui vielä kaupan päälle lapiota, ja sanoi, että en varmasti kadu ostopäätöstä. :) 

Niiin ja itseasiassa, löysinhän myös Punaisen Ristin Kontti -messumyymälästä Tampellan vanhan pellavaisen laudeliinan. Laudeliinaa olinkin kaivannut uuden kodin saunaamme. Plussapisteet Kontin myymälän esillelaitosta sekä myyjän iloisesta asenteesta. Tavarat olivat siististi ja houkuttelevasti esillä ja oli mukava tehdä kierrätystä tukeva ostos messuilla!

Puutarhalapio ja laudeliina

Kontti myymälä

Muutama tunti vierähti kierrellessä ja useampi tunti menee lukiessa kerättyä tietopakettia. Messualueista KevätPuutarha sekä Lähiruoka ja luomu olivat tämän kerran messukierroksella pääosassa. 

Viikonlopun messuvierailua odotellessa. Onkin hyvä, että on aikaa mutustella, niin näkee metsän puilta!

"Huomata saa.

Kaikki on kohdallaan tai vielä paremmin

paikallaan, ei pelkällä silmäyksellä

mitään näe.

On hankittava puun maltti."

Mari Mörö