Palstalla kasvaa kesän makuja

Taas on piipahdettu palstalla tarkastelemassa tilannetta ja todettu, että kyllä sieltä rikkaruohojen kitkemisen jälkeen paljastuu kesän makujen paraati. Vaikka palsta tuntuu vielä näyttävän autiolta ja aika tyhjältä, niin siellä ne hiljalleen kasvavat; nimittäin lehtikaalit, tillit, retiisit, persiljat, salaatit, sipulit, kesäkurpitsat ja muut. Kohta on lautasella jo oman maan antimia, aivan mahtavaa!

Tällä kertaa penkin välit ovat turhankin leveät, mutta ensikesänä täytyy ottaa tila paremmin käyttöön. Ei jää rikkaruohoillekaan sitte niin paljoa tilaa kasvaa.

Letikaalipenkissä minua odotti iloinen yllätys, sillä kaksi lehtikaalilajiketta Half tall  ja Red russian ovat kasvaneet hyvin. Yksi lehtikaalin siemenpussi on avaamatta, lajike Starbor F1 Hybrid. Ja kasvatusohjeen mukaan tuota Starboria voisi kasvatella kotona ikkunalaudalla läpi vuoden, lehdet syödään poimitaan jo pienenä. Sehän tarkoittaa sitä, että palstakauden päätyttyä voin jatkaa puutarhurin hommia kotona. :)

,

Half tall -lehtikaali

Red russian-lehtikaali yllättää erikoisella ulkomuodollaan, nimittäin lehtiruodit ovat punaiset. Erikoisen näköinen, jännittävää maistella sitten onko lajeissa minkälaisia makueroja. Red russian-lehtikaalinhan sain blogin kautta (Isoäidin Kasvit, ks. aikaisempi kirjoitus täältä). Molemmat lehtikaalit kylvin suoraan palstalle.

Red russian -lehtikaali

Lehtikaalipenkissä oli taas myös jotakin ylimääräistä, sillä siellähän ne pienet muurahaiset rakensivat edelleen imperiumiaan ahkeralla työtahdilla. Ei auttanut viime kertainen mullan siirto, oli taas munia, toukkaa ja muurahaista. Oih. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta löysin listan yrteistä tuholaisten torjunnassa, jonka mukaan muurahaisia voisi torjua esim. mintulla, kirvelillä ja laventelilla. Jotakin täytyy tehdä, mutta ratkaisu jääköön tehtäväksi juhannuksen jälkeen.

Kesäkurpitsat kasvavat myös urheina viileistä säistä huolimatta. Kesäkurpitsoja kasvaa palstalla neljää eri lajiketta: Atena Plokaa, Eight Ballia, Diamantia ja Nimbaa. Harmi etten merkinnyt niitä, mikä on mikäkin. Täytyy vaan arvuutella, kun rupeavat kasvattamaan kurpitsoja.

Ja joka kerrallahan oppii uutta, ja juuri tuo kasvien merkitseminen on yksi, mikä kannattaa mielstäni tehdä hyvin alusta alkaen. Vaikka kuinka ajattelisi, että kyllähän sitä muistaa, mikä on mikäkin, niin itse olen huomannut, että kaikkea ei muista kuitenkaan. Ja sitten sitä ihmetellään, että mitäköhän nämäkin olivat. Ja ryöpätään joitain vihreitä lehtiä pinaattina pakastimeen ja myöhemmin heitetään ne roskiin, kun epäilys kasvaa, ette ne eivät olleetkaan pinaattia. Nimimerkillä kokemusta on. ;) Suosittelen siispä alusta alkaen merkitsemään kasvit hyvin. :)   

Palstalla kasvaa myös muutama puska, joita silloin aikaisemmin ihmettelin. Toinen puska on epäilysteni jälkeen osoittautunut karviaispuskaksi. Ja vaikka puska onkin vielä kovin pieni, niin sen oksat melkeinpä notkuvat kypsyvistä karviaisista. Voi tätä onnen päivää! 

Että sellaisia kesänmakuja tällä kertaa palstalta.

Se on juhannus huomenna! 

Joten juhannustaikojen ihmeitä 

sekä valon, kesän ja yöttömän yön juhlaa!

Kesän tunnelmia mökkipuutarhassa

Viikonloppuna pääsimme nauttimaan mökkeilystä ja luonnon rauhasta, sekä katsomaan mökkipuutarhan rauhallista kasvun alkua. Mitäpä sitä muuta ihminen kesällä kaipaakaan kuin sinisen taivaan, auringon paisteen, vehreän ruohon jalkojen alla, lintujen laulun ja aikaa katsella luonnon pieniä ihmeitä. Tässäpä tunnelmapaloja mökkipuutarhan ja luonnon antimista ja pienistä ihmeistä.

  

"Onnellinen on se ihminen,
joka osaa nauttia pienistä asioista,
arkipäiväisistä tapahtumista
auringonpaisteesta, linnuista langoilla,
aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta,
aamun lehdestä postilaatikossa,
vastaantulevasta ystävästä -
Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja
menemällä niiden ohitse."

T.Tabermann 

Kesäkurpitsaa

Ruohosipulia

omenan kukkaa

viinimarjaa

Perunaa

Minttua

Härkäpapuja

Puolukkaa

"Lennä, lennä hetken tulinen lintu.
Tee pesä pilvien väliin.
Sitä se onni on,
ettei hetkeen katso taakseen, eikä eteen."
T.Tabermann

 Sen enemmittä puheitta,

Kesätunnelmissa

Messuilla osa I : ötökkämökki, viiniköynnökset ja laudeliina

"Luomista yöt, luomista aamut,

luomista päivien kulku, laulut ja muut

Kiertyminen, ajan suunta

hälinättä: kauneus"

Mari Mörö

Lähdin tänään työpäivän jälkeen suuntaamaan kohti Kevätmessuja. Aurinkokin esiintyi sinisellä taivaalla hymyillen ja ilma oli viileydestä huolimatta keväistä tunnelmaa täynnä. Vai olikohan se oma intoni, joka keväisesti kurnutti innoissaan vatsani pohjassa. Ajatuksena oli työpäivän jälkeen vain vaellella messuilla ympäriinsä ja ottaa vastaan se tieto, mitä eteen tarjoutui. Nautiskella tunnelmasta ja keräillä esitteitä. Viikonloppuna olisi enemmän aikaa sitten tutustua tarjontaan tarkemmin. 

Bloggaajapassi löytyikin helposti sisäänkäynniltä, ja messuilla vaikutti olevan mukavan rauhallinen tunnelma, juuri sopiva vaelteluun. Viikonloppuna olisi varmasti vilkkaampaa. Messualue oli jaettu aihealueittain ja suuntasin ensimmäiseksi KevätPuutarha -alueelle.

Löysinkin itseni melkeinpä heti ensalkuun sellaisen pöydän ääreltä, jossa oli usemman kiinnostavan tahon esitteitä, kuinkas sattuikaan! Mm. Suomen Luonnonsuojeluliitto, Vuokon luonnonsuojelusäätiö, Suomen Perhostutkijain Seura ry, Luonnonperintösäätiö, Salon Luonnonmetsäsäätiö, Sääksisäätiö, Hyönteistarvike tibiale, Suoseura ja Päijänteen Luonnonperintösäätiö olivat lyöttäytyneet yhteiseen pisteeseen ja sekös sopikin minulle hyvin. Keräsin pöydältä kaikki esittteet ja kerroin tulevani uudelleen paikalle kysymysten kera, jos nyt niitä mieleen tulisi viikonloppuun mennessä. 

Suoseuran kanssa jaoin lyhyen suohon uppoamiskokemukseni, kun lapsena äitini kanssa lakkasuolla ollessani toinen jalkani upposi suohon (se taisi olla kyllä enemmän umpeen kasvanut oja), kokemushan se sekin oli. Ja hyönteistutkija Reima Leinoselta sain lyhyen esittelyhetken keinopesistä. Minusta sopiva nimi olisi myös ötökkämökki. Olen aikaisemminkin muutaman kerran törmännyt juttuihin kyseisistä keinopesistä ja niistä aion kerätä vielä lisääkin tietoa. Leinosen mukaan keinopesien tarve on kasvanut. Tuollaisia keinopesiä tarvitaan nykyään, sillä muun muassa erakkoampiaisten ja monien muiden ötököiden pesäpaikat ovat vähentyneet kaupungistumisen ja esimerkiksi rakennusmateriaalien muutoksen vuoksi. Kyseessä on siis koloissa pesivien ötököiden asuinmaja, joita rakentamalla ja laittamalla luontoon, voi suojella lajien kantaa ja monipuolisuutta. Ja kuulema mökkejä voi laittaa luontoon vähän kuin linnun pönttöjäkin! Sain mukaani siispä ötökkämökin rakennusohjeet ja ne kuulema löytyisivät myös netistä. Ötökkämökeistä siispä myöhemmin varmasti lisää.

Keinopesä

Kevätpuutarha-alueella oli myös useampia taimi- ja kasvialueita, jotka huokuttivat jo pelkästään vehreydellään ja värikkyydellään. Kasvien lomasta bongasin jotain houkuttelevaa, nimittäin viiniköynnöksiä. Vielä ei tarttunut mukaani sellaista, myyjät kun tuntuivat olevan niin kiireisiä, että en ehtinyt haastatella jotakuta siitä, mikä olisi juuri minulle sopivin köynnös. Ehkäpä viikonloppuna sellainen tarttuu vielä mukaani. Viiniköynnösten kasvatus onnistunee lämpimällä aurinkoisella parvekkeelle ja sellainenhan meiltä löytyy. Aurinko kun tuppaa paistamaan melkeinpä läpi päivän parvekkeellemme.

Yrttien taimet houkuttelivat myös ostajiaan, mutta tällä kertaa ei vielä yrttejäkään lähtenyt mukaani. Erityisesti yksi yrtti herätti kiinnostukseni, nimittäin suklaaminttu! Tuoksussa oli lievä suklainen aromi. Se varmasti sopisi vaikka jälkiruokiin tai smoothieihin! Nam! Auttaisikohan suklaamintun pureskelu myös suklaan himon taltuttamiseen? Taas olivat myyjät karkuteilla, niin jäi kysymykseeni vastaus saamatta. :)

Tällä kertaa en ryhtynyt suurempiin hankintoihin vaan kassi täyttyi kasalla esitteitä ja tietoa. Ehtii sulatella ennen viikonloppua mahdollisia ostoksia. Joitakin siemeniä ja taimia ainakin voisi olla ostoslistalla. Viiniköynnös olisi mielenkiintoinen. Jäin tällä viikolla laittamienimi kirsikkatomaattikylvöjen rinnalle kaipaamaan ns. normaalitomaatteja ja myös härkäpapuja voisin laittaa palstalle, eli ne ainakin olisivat ostoslistalla. 
Viikonloppuna ehtisin paremmin myös jäädä kuuntelemaan ohjelmia ja esittelyjä.

Ainiin, no sen verran kyllä törsäsin, että löysin Korpikangas Siemen-Frön pisteestä 1 eurolla puutarhalapion. Myyjä kehui vielä kaupan päälle lapiota, ja sanoi, että en varmasti kadu ostopäätöstä. :) 

Niiin ja itseasiassa, löysinhän myös Punaisen Ristin Kontti -messumyymälästä Tampellan vanhan pellavaisen laudeliinan. Laudeliinaa olinkin kaivannut uuden kodin saunaamme. Plussapisteet Kontin myymälän esillelaitosta sekä myyjän iloisesta asenteesta. Tavarat olivat siististi ja houkuttelevasti esillä ja oli mukava tehdä kierrätystä tukeva ostos messuilla!

Puutarhalapio ja laudeliina

Kontti myymälä

Muutama tunti vierähti kierrellessä ja useampi tunti menee lukiessa kerättyä tietopakettia. Messualueista KevätPuutarha sekä Lähiruoka ja luomu olivat tämän kerran messukierroksella pääosassa. 

Viikonlopun messuvierailua odotellessa. Onkin hyvä, että on aikaa mutustella, niin näkee metsän puilta!

"Huomata saa.

Kaikki on kohdallaan tai vielä paremmin

paikallaan, ei pelkällä silmäyksellä

mitään näe.

On hankittava puun maltti."

Mari Mörö