Kuulumisia parvekepuutarhasta

Kyllä etsivä löytää, eikös se niin mene. Ja niinhän minäkin, nimittäin pitkällisen etsinnän jälkeen löysin nettikirppikseltä juuri tarkoitukseen sopivan kasvihuonekaapin parvekkeelle. Onnenkantamoinen! Ei tarvinnut ruveta rakentamaan kasvihuonetta itse, ainakaan tällä kertaa. :)

Kasvihuoneen asukkeina ovat tällä hetkellä kasvihuonekurkku ja muutama tomaatti. Tomaatit ehkäpä väliaikaisesti, sillä parvekkeelle muodostui myös ihan oma tomaattinurkkauksensa, jonne kasvihuoneessa olevat tomaatit myös mahdollisesti vielä siirtyvät. 

Luukut kiinni

Luukut auki

Tomaattinurkkauksessa tomaatit huutelevat jo isompia astioita. Miten se aika vierähtääkään, että yhtä-äkkiä pienet tomaatin alut ovatkin puolen metrin korkuisia taimia. Ja miten kylvövaiheessa tomaattien määrän kohdalla sitä taisi intoutua liiakseenkin. Vaikka toisaalta siinä kohtaa, kun ja jos ensimmäiset tomaatit alkavat kypsyä, en usko ajattelevani, että liika on liikaa. Sillä olen kuullut sanottavan, että kun on maistanut itse kasvattamiaan tomaatteja, niin tietää, miltä tomaattien kuuluu maistua.

Yellow submarine- , Black russian-  ja tiny tim- tomaattien taimia.

Ja ensimmäiset tomaatit jo availevat kukkiaan, joten tiedätte, mitä se tarkoittaa! 
Tomaatteja tulossa!

Black russian-tomaatti kukkii jo

Kasvihuonekaapin viereen muodostui köynnöstäville herkkuhyppykurkuille nurkkaus (Hurkkuhyppykurkut muistanette aikaisemmsta jutuista, Maatiainen, ks. esim. Taimet ne vaan kasvaa). Köynnösritiläkin löytyi niille juuri sopivasti Kierrätyskeskuksesta tänään. Toisen turhake on toisen aarre, vai miten se meni? 
Herkkuhyppykurkut lähtivät jokainen rohkeasti siemestä kasvuun ja niiden kurkottelua kohti korkeuksia on ollut mielenkiintoista seurata. Kunhan jaksavat kukinta- ja hedelmävaiheeseen, niin selviää enteileekö kasvin nimi Herkkuhyppykurkku jotain. :)  Niiden kasvua seuraillessa.

Lisäksi yhteen parvekkeen nurkkaukseen pääsi vielä taimikasvatuksessakin apuna ollut pienoiskasvihuone, jossa kasvaa tohottavat paprikat ja chilit. Kukkivat osa nekin, mutta mitenköhän lie on paprikoiden ja chilien valmistuminen.

Näissä tunnelmissa parvekkeelle alkaa pikkuhiljaa muodostua pieni viihtyisä viherpiha. Vielä tuntuvat kasvitkin odottelevan kuitenkin lämpimämpiä kesäilmoja. Juhannusta vietellään tällä viikolla, joten minkäköhänlainen kesä on vielä luvassa? Jääkö vaan lämpimien ilmojen odotteluksi vai saadaanko nauttia helteistä? Se jäänee nähtäväksi.

No jos ulkona on viileää, niin sisätiloissa ikkunan edessä lämmössä kellii munakoisot. Niitäa en ole uskaltanut ulkotiloihin siirtää. Eipä niille kyllä oikein kasvihuoneissa ole tilaakaan, pitäisi olla jo melkein kolmaskin kasvihuone parvekkeella, jotta kaikki kasvit sinne mahtuisivat... tai iso kasvihuone jossain alavimmilla mailla...

Juhannustaikoja odotellessa!

Taimet ne vaan kasvaa...

... ja sisällä alkaa olla ahdasta. Kohta pitäisi saada kasvihuone jo parvekkeelle ja sää saisi lämmetä niin, että taimia voisi viedä ulos huoleti.

Taimikasvatus on edennyt siihen vaiheeseen, että suuri osa taimista on jo siirretty isompiin astioihin. Laiskuudesta johtuen osa taimista on kasvanut liiankin isoiksi alkuperäisissä astioissaan ja nyt vain mietityttää, mitenköhän harvennus enää tässä kohtaa onnistuu. Ja olisikohan parempi vaan joissakin tapauksissa siirtää koko nippu suurempaan astiaan ilman erottelemista.

Rehvakkaana kasvavat ikkunan edessä. 
On myös ollut joitakin kasveja joiden kohdalla olen joutunut myöntämään tappioni ja muun muassa kaikista kylvämistäni purjon siemenistä, vain kaksi kasvaa edelleen. Loput purjon aluista kuivahti, ja jouduin ne heittämään pois. Oppia ikä kaikki.

Jollakin tavalla sen myös huomaa, mitkä kasvit itseä eniten innostavat ja mitkä kasvit jättäisi vähemmälle huomiolle. Intoni on herännyt erityisesti tomaattien, kurkkujen ja kesäkurpitsan taimien kasvua seurataessa. Liekö johtuu siitä, että ne kasvavat niin nopeantuntuisesti ja rehevästi. Chilipaprikat taasen eivät ole intoani herättäneet, ehkä johtunee siitä, että niiden syömistä en itse odota ja ne tuntuvat haastavilta kasvattaa satovaiheeseen asti.

Herkkuhyppykurkun (saatu Maatiaiselta blogin kautta kasvatettavaksi) laitoin ohjeistuksen mukaisesti kasvamaan vapun tienoilla, tarkalleen 3.5.2015, ja tuloksia on jo nähtävissä. Siirsin taimet jo isompiin astioihinkin kasvamaan. 
Ja itselleni muistutuksena, kouliminen olisi hyvä tehdä varovaisesti, ettei pahasti vahingoita herkkiä alkuja. Onnistuin jo nimittäin yhden herkkuhyppykurkun taimen katkaisemaan siirron yhteydessä. Miten sitä tuntuukaan, että jokainen pieni kasvin alku on niin tärkeä. <3

Herkkuhyppykurkun kummallisia siemeniä, yhtä kummallisia kuin on kasvin nimikin :)

3.5.2015 Herkkuhyppykurkun siemenet multaan

Herkkuhyppykurkku 21.5.2015

Kasvitarhani helpotukseksi, sain blogin kautta testattavaksi Green House Effectin Sack -kasvatussäkkejä. Laitoinkin heti L-koon säkkiin TinyTim-tomaattipuskan kasvamaan. Kirsikkatomaattipuska olisi varmastikin sopivan kokoinen kasvi kasvamaan tuossa säkissä koko kasvukauden. 
Ihastuin GHE:n kasvatussäkkeihin heti, materiaali on pehmeää, väri on luonnollinen ja kantokahvat helpottavat huomattavasti säkin siirtämistä. Kastellessa tulee olla tarkka, että alla on vedenkestävä alusta, sillä säkki päästää veden läpi. No näinhän se on normaalin ruukunkin kanssa, että alusta tarvitaan ylimääräistä vettä varten. Mutta kyseinen kasvatussäkki "vuotaa" ylimääräisen veden läpi myös muualta kuin pohjasta, joten aivan pienelle alustalle ei säkkiä kannata laittaa, ettei ympäristö lainehdi.  

Kaiken kaikkiaan kasvit alkavat olla valmiita seuraavaa vaihetta varten, eli siirtoa ulkopuutarhaan - parvekkeelle, palstalle ja mökille. Kesä, tule jo - täällä ollaan jo valmiita!

Palstallakin alkaa näyttämään jo sellaiselta, että vihertävää maisemaa kaipaillaan. Naapuripalstoilla kukkii jo värikkäät kukat, omalla palstalla vihertävät tällä hetkellä vain rikkaruohot. Paljon on palstan penkkien välissä ja etualalla tilaa, joten katsotaan minkälaisiin rikkaruohotalkoisiin tässä päästään.  No jospa nyt ei kuitenkaan... ;)

Ostin muuten palstalle myös kasvitunnelin, jota rupesin kokoamaan, mutta silloisen tuulisen sään vuoksi jäi sillä kertaa kokoamatta. Ohuen muovin laittaminen kaarien päälle, tuulenpuuskien riepotellessa, tuntui liian haastavalta yksinään toteutettavaksi. Täytyy ottaa ensikerralla apuvoimia mukaan. 

Taimet ne vaan kasvaa, ja luonto se vaan vihertyy silmissä. Joko sitä voisi sanoa, että on kesä jo? Vai mitä olette mieltä?

"Kuu kiurusta kesään

puolikuuta peipposesta

västäräkistä vain vähäsen

pääskysestä ei päivääkään"