Kuulumisia parvekepuutarhasta

Kyllä etsivä löytää, eikös se niin mene. Ja niinhän minäkin, nimittäin pitkällisen etsinnän jälkeen löysin nettikirppikseltä juuri tarkoitukseen sopivan kasvihuonekaapin parvekkeelle. Onnenkantamoinen! Ei tarvinnut ruveta rakentamaan kasvihuonetta itse, ainakaan tällä kertaa. :)

Kasvihuoneen asukkeina ovat tällä hetkellä kasvihuonekurkku ja muutama tomaatti. Tomaatit ehkäpä väliaikaisesti, sillä parvekkeelle muodostui myös ihan oma tomaattinurkkauksensa, jonne kasvihuoneessa olevat tomaatit myös mahdollisesti vielä siirtyvät. 

Luukut kiinni

Luukut auki

Tomaattinurkkauksessa tomaatit huutelevat jo isompia astioita. Miten se aika vierähtääkään, että yhtä-äkkiä pienet tomaatin alut ovatkin puolen metrin korkuisia taimia. Ja miten kylvövaiheessa tomaattien määrän kohdalla sitä taisi intoutua liiakseenkin. Vaikka toisaalta siinä kohtaa, kun ja jos ensimmäiset tomaatit alkavat kypsyä, en usko ajattelevani, että liika on liikaa. Sillä olen kuullut sanottavan, että kun on maistanut itse kasvattamiaan tomaatteja, niin tietää, miltä tomaattien kuuluu maistua.

Yellow submarine- , Black russian-  ja tiny tim- tomaattien taimia.

Ja ensimmäiset tomaatit jo availevat kukkiaan, joten tiedätte, mitä se tarkoittaa! 
Tomaatteja tulossa!

Black russian-tomaatti kukkii jo

Kasvihuonekaapin viereen muodostui köynnöstäville herkkuhyppykurkuille nurkkaus (Hurkkuhyppykurkut muistanette aikaisemmsta jutuista, Maatiainen, ks. esim. Taimet ne vaan kasvaa). Köynnösritiläkin löytyi niille juuri sopivasti Kierrätyskeskuksesta tänään. Toisen turhake on toisen aarre, vai miten se meni? 
Herkkuhyppykurkut lähtivät jokainen rohkeasti siemestä kasvuun ja niiden kurkottelua kohti korkeuksia on ollut mielenkiintoista seurata. Kunhan jaksavat kukinta- ja hedelmävaiheeseen, niin selviää enteileekö kasvin nimi Herkkuhyppykurkku jotain. :)  Niiden kasvua seuraillessa.

Lisäksi yhteen parvekkeen nurkkaukseen pääsi vielä taimikasvatuksessakin apuna ollut pienoiskasvihuone, jossa kasvaa tohottavat paprikat ja chilit. Kukkivat osa nekin, mutta mitenköhän lie on paprikoiden ja chilien valmistuminen.

Näissä tunnelmissa parvekkeelle alkaa pikkuhiljaa muodostua pieni viihtyisä viherpiha. Vielä tuntuvat kasvitkin odottelevan kuitenkin lämpimämpiä kesäilmoja. Juhannusta vietellään tällä viikolla, joten minkäköhänlainen kesä on vielä luvassa? Jääkö vaan lämpimien ilmojen odotteluksi vai saadaanko nauttia helteistä? Se jäänee nähtäväksi.

No jos ulkona on viileää, niin sisätiloissa ikkunan edessä lämmössä kellii munakoisot. Niitäa en ole uskaltanut ulkotiloihin siirtää. Eipä niille kyllä oikein kasvihuoneissa ole tilaakaan, pitäisi olla jo melkein kolmaskin kasvihuone parvekkeella, jotta kaikki kasvit sinne mahtuisivat... tai iso kasvihuone jossain alavimmilla mailla...

Juhannustaikoja odotellessa!

Kierrätystä mökkipuutarhassa

Mökkipuutarhan teko oli siinäkin mielessä inspiroivaa, että puutarhasta löytyi aarteita puutarhassa hyödynnettäväksi. Tässäpä makusteluja kierrätysideoista. 

Vanhat metalliset kottikärryt olivat hylättyinä kasvimaan reunalle. Kärryihin laitettiin kukkien siemeniä kasvamaan. Ja löysipä kärryn kahvasta myös vanha amppeli paikkansa.

Vanhat metallisankot olivat täynnä kasvin raatoja ja sammalta. Sankot tyhjennettiin ja täytettiin mullalla ja kukkien siemenillä. Onkohan ensikerralla luvassa sankon täydeltä kukkaloistoa?

Vanhat sammalet vielä sankoissa.

Metallitynnyreihin laitettiin multaa ja kukkien siemeniä ja vanhat tarpeettomat grilliritilät laitettiin tuomaan kukille tukea tai ehkä enemmänkin katsojan iloksi. 

Pohjattomat puulaatikot saivat uuden tehtävän kompostikehikkona palstan reunalta. Hieman huterannäköinen kyhäelmä, mutta ajaa varmasti tarkoituksesa. Jospa siitä saataisiin multaakin vielä jonain päivänä.

Kanneton puinen laatikko tyhjennettiin vanhoista kasveista ja sekin sai sisälleen uudet mullat ja siemeniä. Mitenköhän lie alunperin laatikko on päätynyt puutarhaan?

Kattotiilet päätyivät poluksi kasvimaan penkkien väliin. Ehkä ne myös hieman rauhoittelevat rikkaruohoja kasvamasta valtoimenaan.

Ikkunat ajavat vähän kuin kasvihuoneen virkaa ja tuovat lisäsuojaa kasveille. Vierelle useampi ikkuna tai vaikka kasvuharsoa, niin tomaatitkin voisivat viihtyä.

Puutarhasta löytyi myös autonrenkaita, joita päätettiin käyttää myös kukkakehyksinä. Jos kierrätysmateriaalia päätyy käyttämään, niin tietenkin on hyvä miettiä, voiko materiaaleista irrota syötäviin kasveihin joitain haitallisia aineita. Jos kuitenkin puutarha täyttyy enemmän kukilla kuin hyötykasveilla, niin miksipä ei voisi hyödyntää kaikkea autonrenkaista vanhoihin metallisankoihin.

Ehkäpä seuraavalla mökkireissulla on jo tuloksia nähtävissä ja kottikärryissäkin on kukkakuorma kärrättäväksi.

Mökkipuutarhaa laittamassa

Viime päivät ovatkin kuluneet mukavissa ja ahkerissa merkeissä, kun olimme siskoni kanssa laittelemassa mökkipuutarhaa valmiiksi. Ennen kuin pääsimme tositoimiin, oli aluksi kuitenkin ohjelmassa vanhojen rakennelmien purkaminen ja alueen tyhjentäminen, sillä puutarhalla on ollut aikaisempina vuosina eri tarhuri. Tänä vuonna puutarhalla häärisi lauma uusia innokkaita tarhureita.

Mitä kaikkea löytyikään tuolta mullan kätköistä - lautaa, muovia, tiiliä ja laatikkoa. Myös ensimmäiset matelijat heräilivät lautojen alta ihmettelemään asuinpaikan muodonmuutosta. Toivottavasti löysivät uudet asuinpaikat järkytyksen jälkeen.

Maan tyhjentämisen jälkeen olikin vuorossa mullan kääntämistä ja penkkien tekoa. Maa oli pehmeää ja muhevaa, sillä osassa aluetta oli ollut myös suojamuovia estämässä rikkaruohojen kasvua. Maa kääntyi kuin leikiten ja aikakin kului kuin siivillä. Eipä sitä melkein edes huomannut, että kymmenenkin tuntia melkein yhtäsoittoa ;) vierähti hommissa, niin innostavaa oli nähdä omien kättensä jälki.

Ilman suunnittelua vain luovuuden puuskassa, alkoi puutarha hiljalleen hahmottua penkkipenkiltä ja osaosalta. Kaikki tarvikkeet ja materiaalit löytyivät oikeastaan tuolta tarvikekasasta, jotka alkuun sieltä maasta perattiin pois. Tämähän on sitä kierrätyspuutarhaa parhaimmillaan. 

 Ja laaduntarkkailijat olivat paikalla joka vaiheessa. :)

Ja valmistuipa siinä samassa luovuuden puuskassa pienempikin kasvimaa sivummalle. Kyllä näiltä kasvimailta saadaan kesäkasvikset mökkiläisille, jos vaan lämpöä ja sadetta piisaa. Laittelimme myös joitakin kasveja jo kasvamaan mm. sipulia, perunaa, tilliä, härkäpapua, lehtikaalia, yrttejä, lanttua, naurista, porkkanaa jne. Jännitystä toki on ilmassa, että miten mahtavat pärjätä ilman säännöllistä hoitoa. Villinä ja vapaana se siellä kasvakoon, mikä siellä sitten kasvaakaan.

Kesäpuutarhaksi nimetty kasvimaan lisäosa

Mökkimaisemat tarjosivat myös muita mielenvirikkeitä ja inspiraation lähteitä kuin vain puutarhanlaitto, mutta niistä seuraavalla kertaa lisää.

Näihin tunnelmiin...

Messuilla osa I : ötökkämökki, viiniköynnökset ja laudeliina

"Luomista yöt, luomista aamut,

luomista päivien kulku, laulut ja muut

Kiertyminen, ajan suunta

hälinättä: kauneus"

Mari Mörö

Lähdin tänään työpäivän jälkeen suuntaamaan kohti Kevätmessuja. Aurinkokin esiintyi sinisellä taivaalla hymyillen ja ilma oli viileydestä huolimatta keväistä tunnelmaa täynnä. Vai olikohan se oma intoni, joka keväisesti kurnutti innoissaan vatsani pohjassa. Ajatuksena oli työpäivän jälkeen vain vaellella messuilla ympäriinsä ja ottaa vastaan se tieto, mitä eteen tarjoutui. Nautiskella tunnelmasta ja keräillä esitteitä. Viikonloppuna olisi enemmän aikaa sitten tutustua tarjontaan tarkemmin. 

Bloggaajapassi löytyikin helposti sisäänkäynniltä, ja messuilla vaikutti olevan mukavan rauhallinen tunnelma, juuri sopiva vaelteluun. Viikonloppuna olisi varmasti vilkkaampaa. Messualue oli jaettu aihealueittain ja suuntasin ensimmäiseksi KevätPuutarha -alueelle.

Löysinkin itseni melkeinpä heti ensalkuun sellaisen pöydän ääreltä, jossa oli usemman kiinnostavan tahon esitteitä, kuinkas sattuikaan! Mm. Suomen Luonnonsuojeluliitto, Vuokon luonnonsuojelusäätiö, Suomen Perhostutkijain Seura ry, Luonnonperintösäätiö, Salon Luonnonmetsäsäätiö, Sääksisäätiö, Hyönteistarvike tibiale, Suoseura ja Päijänteen Luonnonperintösäätiö olivat lyöttäytyneet yhteiseen pisteeseen ja sekös sopikin minulle hyvin. Keräsin pöydältä kaikki esittteet ja kerroin tulevani uudelleen paikalle kysymysten kera, jos nyt niitä mieleen tulisi viikonloppuun mennessä. 

Suoseuran kanssa jaoin lyhyen suohon uppoamiskokemukseni, kun lapsena äitini kanssa lakkasuolla ollessani toinen jalkani upposi suohon (se taisi olla kyllä enemmän umpeen kasvanut oja), kokemushan se sekin oli. Ja hyönteistutkija Reima Leinoselta sain lyhyen esittelyhetken keinopesistä. Minusta sopiva nimi olisi myös ötökkämökki. Olen aikaisemminkin muutaman kerran törmännyt juttuihin kyseisistä keinopesistä ja niistä aion kerätä vielä lisääkin tietoa. Leinosen mukaan keinopesien tarve on kasvanut. Tuollaisia keinopesiä tarvitaan nykyään, sillä muun muassa erakkoampiaisten ja monien muiden ötököiden pesäpaikat ovat vähentyneet kaupungistumisen ja esimerkiksi rakennusmateriaalien muutoksen vuoksi. Kyseessä on siis koloissa pesivien ötököiden asuinmaja, joita rakentamalla ja laittamalla luontoon, voi suojella lajien kantaa ja monipuolisuutta. Ja kuulema mökkejä voi laittaa luontoon vähän kuin linnun pönttöjäkin! Sain mukaani siispä ötökkämökin rakennusohjeet ja ne kuulema löytyisivät myös netistä. Ötökkämökeistä siispä myöhemmin varmasti lisää.

Keinopesä

Kevätpuutarha-alueella oli myös useampia taimi- ja kasvialueita, jotka huokuttivat jo pelkästään vehreydellään ja värikkyydellään. Kasvien lomasta bongasin jotain houkuttelevaa, nimittäin viiniköynnöksiä. Vielä ei tarttunut mukaani sellaista, myyjät kun tuntuivat olevan niin kiireisiä, että en ehtinyt haastatella jotakuta siitä, mikä olisi juuri minulle sopivin köynnös. Ehkäpä viikonloppuna sellainen tarttuu vielä mukaani. Viiniköynnösten kasvatus onnistunee lämpimällä aurinkoisella parvekkeelle ja sellainenhan meiltä löytyy. Aurinko kun tuppaa paistamaan melkeinpä läpi päivän parvekkeellemme.

Yrttien taimet houkuttelivat myös ostajiaan, mutta tällä kertaa ei vielä yrttejäkään lähtenyt mukaani. Erityisesti yksi yrtti herätti kiinnostukseni, nimittäin suklaaminttu! Tuoksussa oli lievä suklainen aromi. Se varmasti sopisi vaikka jälkiruokiin tai smoothieihin! Nam! Auttaisikohan suklaamintun pureskelu myös suklaan himon taltuttamiseen? Taas olivat myyjät karkuteilla, niin jäi kysymykseeni vastaus saamatta. :)

Tällä kertaa en ryhtynyt suurempiin hankintoihin vaan kassi täyttyi kasalla esitteitä ja tietoa. Ehtii sulatella ennen viikonloppua mahdollisia ostoksia. Joitakin siemeniä ja taimia ainakin voisi olla ostoslistalla. Viiniköynnös olisi mielenkiintoinen. Jäin tällä viikolla laittamienimi kirsikkatomaattikylvöjen rinnalle kaipaamaan ns. normaalitomaatteja ja myös härkäpapuja voisin laittaa palstalle, eli ne ainakin olisivat ostoslistalla. 
Viikonloppuna ehtisin paremmin myös jäädä kuuntelemaan ohjelmia ja esittelyjä.

Ainiin, no sen verran kyllä törsäsin, että löysin Korpikangas Siemen-Frön pisteestä 1 eurolla puutarhalapion. Myyjä kehui vielä kaupan päälle lapiota, ja sanoi, että en varmasti kadu ostopäätöstä. :) 

Niiin ja itseasiassa, löysinhän myös Punaisen Ristin Kontti -messumyymälästä Tampellan vanhan pellavaisen laudeliinan. Laudeliinaa olinkin kaivannut uuden kodin saunaamme. Plussapisteet Kontin myymälän esillelaitosta sekä myyjän iloisesta asenteesta. Tavarat olivat siististi ja houkuttelevasti esillä ja oli mukava tehdä kierrätystä tukeva ostos messuilla!

Puutarhalapio ja laudeliina

Kontti myymälä

Muutama tunti vierähti kierrellessä ja useampi tunti menee lukiessa kerättyä tietopakettia. Messualueista KevätPuutarha sekä Lähiruoka ja luomu olivat tämän kerran messukierroksella pääosassa. 

Viikonlopun messuvierailua odotellessa. Onkin hyvä, että on aikaa mutustella, niin näkee metsän puilta!

"Huomata saa.

Kaikki on kohdallaan tai vielä paremmin

paikallaan, ei pelkällä silmäyksellä

mitään näe.

On hankittava puun maltti."

Mari Mörö 

Kehykset kasveille

Viime kesän positiivisesta kokemuksesta viljelylaatikoihin liittyen, olin päättänyt, että hankin viljelylaatikoita ts. lavakauluksia myös omalle palstalleni. Eiväthän ne välttämättömiä olisi, mutta jostakin syystä tykästyin niihin viime kesänä. Ne pitivät mullan sopivasti kasassa, ettei se lähtenyt kastelun ja sateen mukana valumaan ja kasvit olivat helpommin lajiteltuna omiiin kehyksiinsä.

Viljelylaatikoita löytyy netistä sekä uusina että käytettyinä, hintahaitari on n. 7-20 e/kpl. Hakusanoina voi käyttää esimerkiki viljelylaatikko tai lavakaulus niitä etsiessä. Muun muassa viljelylaatikko.fi myy sekä uusia että käytettyjä laatikoita. Vaihtoehtona olisi tietenkin myös itse rakentaa kehykset raudasta ja nurkkaraudoista, mutta noh, joissakin kohtaa voi päästää itsensä helpommalla. Ajatuksenani oli, että haluaisin 6-8 kehystä palstalle. Lähimpänä sijaitsevissa laatikoita myyvissä paikoissa laatikoiden hinnat olivat 20 e/kpl, jolloin kahdeksan laatikon ostaminen tuntui tässä kohtaa ylittävän budjettini. Hieman edullisemmin kehyksiä olisi myytävänä vähintään muutaman tunnin ajomatkan päässä. Ja se olisi toki yksi vaihtoehto, reissata siis hieman kauemmaksi edullisempien kehysten perässä. Netistä löytyi myös muutama rohkaiseva tarina siitä, kuinka kehysten etsijä oli saanut niitä ilmaiseksi joistain pienteollisuusalueen yrityksestä. Noh sellainenkin saattaisi siispä olla mahdollista.

Valittelin ystävälleni hieman kehyksien hintaa ennen kuin olin ehtinyt ruveta kehysostoksille. Ystäväni kehoittikin minua ottamaan yhteyttä henkilöön, jolta oli itse ostanut kehyksiä viime vuonna sopuisaan hintaan. Laitoin heti viestiä menemään ja sain vastauksenkin melkeinpä saman tien. Kehyksiä oli kuin olikin vielä hänellä jäljellä ja kuulema eivät olleet niin priimakuntoisia, niin saisin kehykset ilmaiseksi. Voi että, mikä onni! Ajanpatinoimat ja käytössä rähjääntyneetkin kehykset sopisivat oikein hyvin! Käyttötarkoituksensa vuoksi eivät kehykset kuitenkaan säilyisi siisteinä - mullan, kasvien ja sään aiheuttamassa muodon muutoksessa.

Lähdinkin heti seuraavana päivänä työpäivän jälkeen kehyksiä hakemaan reilun tunnin ajomatkan päähän mukanani viemisiksi hieman kahvia ja suklaata. Navigaattori johdatti minua keskelle pelto- ja metsämaisemaa, kauniiden maalaismaisemien keskelle ja lopulta ison maatilan pihalle. Siellä talon isäntä hieman katseli autoni kokoa ja kyseli, että mitenkä meinaisin saada mahtumaan kehykset autoon, mutta ystävällisesti auttoi minua kantamaan kehyksiä autoon, kun olin vakuutellut, että kyllä ne sinne varmasti mahtuvat, vaikkapa en ollut siitä itsekään niin varma. No kyllä ne sinne sitten lopulta mahtuivat... Sain hieman lisäpehmikettä vielä suojaksi autoon, ettei kehykset rikkoisi auton ikkunaa tai autoa, heh! Sen verran tiiviisti oli kehykset autossa, että onneksi ei ollut avopuoliso taas näkemässä. Tällaiset kuljetukset olisi ehkä parempi hoittaa pakettiautolla.. ehkä sitten jonain päivänä pakettiautokin olisi käytettävissä. Noh, hetken rupattelun ja auton lastaamisen jälkeen, olin kahdeksan viljelykehyksen onnellinen omistaja. Talon isäntä kehotti vielä tulemaan hakemaan lisää kehyksiä, jos on tarvis, sillä kuulema navetan viereltä löytyisi vielä toinen kasa niitä. :) No tässä kohtaa nuo kahdeksan varmasti riittäisivät.

Pakkohan se oli sitten vielä ajaa auringon laskun kanssa kilpaa ja yrittää ehtiä palstalle käymään ennen pimeää ja viemään kehykset sinne. Ehdinpä kuin ehdinkin palstalle niin, että valoa riitti vielä hetkeksi, ettei aivan pimeässä tarvinnut seikkailla. Kannoin kehykset palstan reunalle ja mitäpä muuta voi innostunut multasormi tehdä, kuin perata samalla käynnillä hieman vanhoja risuja palstalta pois. Olisin varmaan jäänyt nyhtämään sinne pidemmäksikin aikaa, mutta ilta piemeni kuitenkin liian nopeasti. No jospa sitä ehtisi muuttokiireiden keskellä palstalle vai malttaisiko odotella viikon-parin päähän, kun muutto on paketoitu. Jaa-a...  No kehykset odottavat nyt jokatapauksessa palstan reunalle, se on pääasia.

Ehkäpä kehyksiä voisi hieman puhdistaa ennen käyttöön ottoa, riittäisiköhän ihan vesipuhdistus, vai pitäisikö olla jotain ainettakin puhdistuksessa mukana. Sen enempää en kuitenkaan aio kehyksiä käsitellä. Mikäli lavakauluksia kuitenkin haluaisi käsitellä kestävyyden parantamiseksi, tulee se tehdä jollain myrkyttömällä aineella, ettei niistä irtoa mitään kasvatettaviin syötäviin kasveihin.

Illan hämärässä

Tulipa mieleen palstalla käydessäni, että edellinen palstan vuokraaja oli jättänyt palstalle pussin Pollen parasta -hevosenlantaa. Itselleni se on uusi tuttavuus ja siksipä halusin varmistua tuotteen luonnomukaisuudesta. Löysinkin googlaamalla Eviran sivuilta kuukausi sitten päivitetyn luettelon "Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat lannoitevalmisteet, Luomulannoiteluettelo". Sieltähän tuo Pollen parasta löytyi maanparannusaineiden kohdasta, joten varmastikin hyvillä mielin voin pussin tyhjentää palstalle.