Palstalla kasvaa kesän makuja

Taas on piipahdettu palstalla tarkastelemassa tilannetta ja todettu, että kyllä sieltä rikkaruohojen kitkemisen jälkeen paljastuu kesän makujen paraati. Vaikka palsta tuntuu vielä näyttävän autiolta ja aika tyhjältä, niin siellä ne hiljalleen kasvavat; nimittäin lehtikaalit, tillit, retiisit, persiljat, salaatit, sipulit, kesäkurpitsat ja muut. Kohta on lautasella jo oman maan antimia, aivan mahtavaa!

Tällä kertaa penkin välit ovat turhankin leveät, mutta ensikesänä täytyy ottaa tila paremmin käyttöön. Ei jää rikkaruohoillekaan sitte niin paljoa tilaa kasvaa.

Letikaalipenkissä minua odotti iloinen yllätys, sillä kaksi lehtikaalilajiketta Half tall  ja Red russian ovat kasvaneet hyvin. Yksi lehtikaalin siemenpussi on avaamatta, lajike Starbor F1 Hybrid. Ja kasvatusohjeen mukaan tuota Starboria voisi kasvatella kotona ikkunalaudalla läpi vuoden, lehdet syödään poimitaan jo pienenä. Sehän tarkoittaa sitä, että palstakauden päätyttyä voin jatkaa puutarhurin hommia kotona. :)

,

Half tall -lehtikaali

Red russian-lehtikaali yllättää erikoisella ulkomuodollaan, nimittäin lehtiruodit ovat punaiset. Erikoisen näköinen, jännittävää maistella sitten onko lajeissa minkälaisia makueroja. Red russian-lehtikaalinhan sain blogin kautta (Isoäidin Kasvit, ks. aikaisempi kirjoitus täältä). Molemmat lehtikaalit kylvin suoraan palstalle.

Red russian -lehtikaali

Lehtikaalipenkissä oli taas myös jotakin ylimääräistä, sillä siellähän ne pienet muurahaiset rakensivat edelleen imperiumiaan ahkeralla työtahdilla. Ei auttanut viime kertainen mullan siirto, oli taas munia, toukkaa ja muurahaista. Oih. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta löysin listan yrteistä tuholaisten torjunnassa, jonka mukaan muurahaisia voisi torjua esim. mintulla, kirvelillä ja laventelilla. Jotakin täytyy tehdä, mutta ratkaisu jääköön tehtäväksi juhannuksen jälkeen.

Kesäkurpitsat kasvavat myös urheina viileistä säistä huolimatta. Kesäkurpitsoja kasvaa palstalla neljää eri lajiketta: Atena Plokaa, Eight Ballia, Diamantia ja Nimbaa. Harmi etten merkinnyt niitä, mikä on mikäkin. Täytyy vaan arvuutella, kun rupeavat kasvattamaan kurpitsoja.

Ja joka kerrallahan oppii uutta, ja juuri tuo kasvien merkitseminen on yksi, mikä kannattaa mielstäni tehdä hyvin alusta alkaen. Vaikka kuinka ajattelisi, että kyllähän sitä muistaa, mikä on mikäkin, niin itse olen huomannut, että kaikkea ei muista kuitenkaan. Ja sitten sitä ihmetellään, että mitäköhän nämäkin olivat. Ja ryöpätään joitain vihreitä lehtiä pinaattina pakastimeen ja myöhemmin heitetään ne roskiin, kun epäilys kasvaa, ette ne eivät olleetkaan pinaattia. Nimimerkillä kokemusta on. ;) Suosittelen siispä alusta alkaen merkitsemään kasvit hyvin. :)   

Palstalla kasvaa myös muutama puska, joita silloin aikaisemmin ihmettelin. Toinen puska on epäilysteni jälkeen osoittautunut karviaispuskaksi. Ja vaikka puska onkin vielä kovin pieni, niin sen oksat melkeinpä notkuvat kypsyvistä karviaisista. Voi tätä onnen päivää! 

Että sellaisia kesänmakuja tällä kertaa palstalta.

Se on juhannus huomenna! 

Joten juhannustaikojen ihmeitä 

sekä valon, kesän ja yöttömän yön juhlaa!

Kesän tunnelmia mökkipuutarhassa

Viikonloppuna pääsimme nauttimaan mökkeilystä ja luonnon rauhasta, sekä katsomaan mökkipuutarhan rauhallista kasvun alkua. Mitäpä sitä muuta ihminen kesällä kaipaakaan kuin sinisen taivaan, auringon paisteen, vehreän ruohon jalkojen alla, lintujen laulun ja aikaa katsella luonnon pieniä ihmeitä. Tässäpä tunnelmapaloja mökkipuutarhan ja luonnon antimista ja pienistä ihmeistä.

  

"Onnellinen on se ihminen,
joka osaa nauttia pienistä asioista,
arkipäiväisistä tapahtumista
auringonpaisteesta, linnuista langoilla,
aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta,
aamun lehdestä postilaatikossa,
vastaantulevasta ystävästä -
Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja
menemällä niiden ohitse."

T.Tabermann 

Kesäkurpitsaa

Ruohosipulia

omenan kukkaa

viinimarjaa

Perunaa

Minttua

Härkäpapuja

Puolukkaa

"Lennä, lennä hetken tulinen lintu.
Tee pesä pilvien väliin.
Sitä se onni on,
ettei hetkeen katso taakseen, eikä eteen."
T.Tabermann

 Sen enemmittä puheitta,

Kesätunnelmissa

Eih...

.. Aina ei kaikki suju leikiten...

Noh, tiedättekö sen tunteen, kun luonto ympärillä puhkeaa kukkaan ja vihertämään, ja jokapuolella on niin kaunista. Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Ja matkalla omalle palstalle näkee jo kaukaa, kuinka kauniisti omalla palstallakin jo vihertää ja se niin hymyilyttää. Ja kun saapuu lähemmäksi palstan reunaa ja tajuaakin, että koko palstahan on täynnä rikkaruohoja, että nehän siellä vihertävät valtoimenaan... 

Palstalla todella vihersi, nimittäin voikukat, ohdakkeet ja jonkinlainen kortemikälie. Vain viljelykehykset, joihin olin kärrännyt usemman pussin uutta multaa olivat säästyneet tuolta rikkaruohojen vallankumoukselta. Leppoisa palstalla piipahdus vaihtuikin raivokkaaseen rikkaruohojen kitkemiseen. Eikä niissä rikkaruohoissa sinänsä, tiesinhän sen, että niitä tulee olemaan, mutta kun koko palsta oli niiden vallassa... Oih.

Oijoijoi...

Oijoijoijoijoij... Avomaankurkuille tehdyssä penkissä vihertää jo, nimittäin rikkaruohot. Ja huomaa taustalla pullistuneen harson alla ei todellakaan ollut lehtikaalien tunkua, vaan siellähän olivat oikein rikkaruohojen bileet, kun harson alle uskaltauduin kurkistamaan.

Ovatkohan naapuripalstalaiset kauhistelleet rikkaruohopeltoani? Pyöritelleet päitään ja muljautelleet silmiään. "Siinä taas jätetty palsta hoitamatta oman onnensa nojaan". Tai ehkäpä he eivät ole edes huomanneet... Häpeän tunteita kuitenkin siinä sain käydä läpi itsekseni nyppiessäni rikkaruohoista rehottavia penkkejä. Taisi olla sisäinen itsekriitikko taas vain vauhdissaan :D Nyt alkaa jo naurattamaan, vaikka sillä hetkellä ei naurattanut. Eihän sitä voi hetkessä olla valmis puutarhuri, saati olla kaiket aikaa kitkemässä.

Eikä sitä voi oppia, jos ei yritä ja malta jaksaa, vaikka tuntuisikin siltä, että matka on välillä kivikkoinen. Kyllä niitä unelmia kannattaa toteuttaa siitäkin huolimatta, että aina ei suju kuin tanssien vaan. Siksipä mitäpä sitä rikkaruohoista lannistumaan, vaikka alkujärkytys olikin suuri. Naapuripalstat kun näyttävät omiin silmiin olevan rikkaruohottomia ja kuin suoraan puutarhalehdistä. :D

Oijoijoi, noh mikäpä sen parempaa liikuntaa olisikaan kuin kykkiä monta tuntia rikkaruohoja kitkien. 

Siinä kitkiessä paljastui myös yllätys lehtikaalipenkissä, nimittäin isohko muurahaispesä. Kitkiessäni, pikkuisten muurahaisten risteillessä ympäriinsä, päätin hieman kaivaa lapiolla penkkiä ja sieltähän sitä löytyi muurahaisia, toukkia ja munia. Loppujen lopuksi kaivoin puolen neliömetrin kokoisen aukon lehtikaalipenkkiin ja kärräsin muurahaisten valtaaman multa-alueen pois palstalta. En tiedä onnistuuko muurahaispesän siirto niin, mutta inhotti ajatus siitä, että valtaavat koko penkin. Rakentavatkohan uuden yhdyskunnan vielä samaan kohtaan vai olisivatko tyytyväisiä muuttoon? Ja olisikohan niistä muurahaisista ollut edes haittaa kasveille, vai pikemminkin oman mukavuuden takiako halusin tuon pesän siirtää? Noh samalla palstan "siivoamis"vimmalla tuo pesäkin siirtyi.

Muurahaisia, toukkia ja munia.

Lehtikaalipenkki sai kyytiä

Lehtikaalipenkin päätyyn syntyneeseen "lisätilaan" rupesinkin kaavailemaan paikkaa jättikurpitsalle. Jospa jäljelle jääneestä lehtikaalipenkistä saisi riittävästi lehtikaalia, ettei jäisi kaduttamaan menetetyt lehtikaalien alut. Osan sain onneksi pelastettua ja siirrettyä, mutta osa jäi lapioimisen alle.

Kaikesta selvittiin ja nyt palsta on tältä erää putsattu, ja pienet taimen alut vahvistuvat päivä päivältä. Täytyykin niistä ottaa kuvia ensikerralla.

Tulevana viikonloppuna ohjelmassa on myös mökkipuutarhan katsastaminen. Miltäköhän siellä näyttää, ihan jännittää! :)

Aurinkoisen ihanaa kesäkuun alkua!

toivotellen: Kuutarhurin

Rohkeus on sitä, että uskaltaa aloittaa, yrittää ja jatkaa, eikä hetkessä lannistu.

Rohkeus on sitä, että uskaltaa kohdata haasteita ja epäonnistuakin, ja siltikin jatkaa.

Rohkeus on sitä, että kulkee kohti unelmiaan luottaen, 

että kaikki on juuri niin kuin on tarkoitettu olevan.

Mökkipuutarhaa laittamassa

Viime päivät ovatkin kuluneet mukavissa ja ahkerissa merkeissä, kun olimme siskoni kanssa laittelemassa mökkipuutarhaa valmiiksi. Ennen kuin pääsimme tositoimiin, oli aluksi kuitenkin ohjelmassa vanhojen rakennelmien purkaminen ja alueen tyhjentäminen, sillä puutarhalla on ollut aikaisempina vuosina eri tarhuri. Tänä vuonna puutarhalla häärisi lauma uusia innokkaita tarhureita.

Mitä kaikkea löytyikään tuolta mullan kätköistä - lautaa, muovia, tiiliä ja laatikkoa. Myös ensimmäiset matelijat heräilivät lautojen alta ihmettelemään asuinpaikan muodonmuutosta. Toivottavasti löysivät uudet asuinpaikat järkytyksen jälkeen.

Maan tyhjentämisen jälkeen olikin vuorossa mullan kääntämistä ja penkkien tekoa. Maa oli pehmeää ja muhevaa, sillä osassa aluetta oli ollut myös suojamuovia estämässä rikkaruohojen kasvua. Maa kääntyi kuin leikiten ja aikakin kului kuin siivillä. Eipä sitä melkein edes huomannut, että kymmenenkin tuntia melkein yhtäsoittoa ;) vierähti hommissa, niin innostavaa oli nähdä omien kättensä jälki.

Ilman suunnittelua vain luovuuden puuskassa, alkoi puutarha hiljalleen hahmottua penkkipenkiltä ja osaosalta. Kaikki tarvikkeet ja materiaalit löytyivät oikeastaan tuolta tarvikekasasta, jotka alkuun sieltä maasta perattiin pois. Tämähän on sitä kierrätyspuutarhaa parhaimmillaan. 

 Ja laaduntarkkailijat olivat paikalla joka vaiheessa. :)

Ja valmistuipa siinä samassa luovuuden puuskassa pienempikin kasvimaa sivummalle. Kyllä näiltä kasvimailta saadaan kesäkasvikset mökkiläisille, jos vaan lämpöä ja sadetta piisaa. Laittelimme myös joitakin kasveja jo kasvamaan mm. sipulia, perunaa, tilliä, härkäpapua, lehtikaalia, yrttejä, lanttua, naurista, porkkanaa jne. Jännitystä toki on ilmassa, että miten mahtavat pärjätä ilman säännöllistä hoitoa. Villinä ja vapaana se siellä kasvakoon, mikä siellä sitten kasvaakaan.

Kesäpuutarhaksi nimetty kasvimaan lisäosa

Mökkimaisemat tarjosivat myös muita mielenvirikkeitä ja inspiraation lähteitä kuin vain puutarhanlaitto, mutta niistä seuraavalla kertaa lisää.

Näihin tunnelmiin...

Katkennut puutarhalapio ja vierailevat valkosipulit

Lähdinpä viikonloppuna palstalle nyhtämään rikkaruohoja ja kasaamaan penkkejä. Ehkäpä liian innokkaasti ja väärällä työvälineellä ahkeroin pitkäjuuristen voikukkien parissa, sillä vain "naps" kuului, kun uusi puutarhalapioni varsi katkesi. Ei tainnut olla tällaiseen puuhaan tarkoitettu, heh... ;) No onneksi minulta löytyi kunnon pistolapio, jolla sain jatkettua puuhiani. Multa oli sopivan kosteaa ja hieman lapiolla multaa kaivamalla voikukat lähtivät suht helposti irti. Puutarhalapion menetyskään ei jäänyt vaivaamaan, kun sain työt tehtyä. Täytyy ostaa tarkoitukseen sopivampi väline jatkoa silmälläpitäen. On muuten aikamoiset juuret noissa voikukissa, ei ihme, ettei pikkupuutarhalapio sellaista koettelemusta kestänyt. 

Voih...

Voikukan juuret. Juuria olisi voinut myös kerätä samalla vaivalla hyötykäyttöön, mutta tässä kohtaa näin nuo juuret vaan "vihollisina"...

Aikaisemmin palstalta bongaamani "ehkä raparperi" näyttäisi todella olevan ryhdikkäästi punaisia varsiaan oikova raparperi. Nam, nam, nam, oman maan raparperia. mansikka-raparperikiisseliä, raparperipiirakkaa ja muita herkkuja. 

"Äidin kasvimaalla, raparperin alla 
sammakolla koti oli kultainen. 
Vilpas lehtikatto, alla multamatto, 
hirsiseinä vihreä ja punainen. 
Hämärä, vihreä, sammakon mielestä on viihtyisä. 
En mä siedä kuumaa, sammakko se tuumaa, 
raparperin lehden alla hymyillen"

Palstalta on löytynyt myös useammasta kohtaa ruohosipulia, joita siirtelin riviin palstan reunalle. Muista sipulilajeista aion myös laittaa palstalle kasvamaan mm. punasipulia ja vihersipulia. Lisäksi minulla kasvaa valkosipuleita ystäväni palstalle, niistä lisää alempana. :)

Palstalla oli puinen puutarhatyövälinelaatikko. Laatikko oli kuitenkin niin lahonnut ja kansikin oli irti kiinnityskohdan lahottua, että suunnitelmissa oli laatikon vaihto. Vaihtoehtona olisi myös ollut uusia puisesta laatikosta lautoja, mutta tarkastelun jälkeen totesin laatikon olevan liian laho korjattavaksi, korjaaminen olisi tarkoittanut puolien lautojen vaihtamista, eli melkein kuin olisi rakentanut kokonaan uuden laatikon. Päätinkin ostaa vanhan tilalle uuden muovisen tarvikelaatikon. Käytettynä en tuollaista laatikkoa löytänyt, vaikka sitäkin etsiskelin netistä monesti, joten päädyin HongKongin muoviseen puutarhalaatikkoon, jonka kokoaminen oli alkukatsauksen mukaan vain muutama "klikkaus" ja laatikko olisi valmis. Noh ei se ihan niin mennyt, mutta koottuna se on nyt joka tapauksessa. Kasatessa yksi osa muovista hieman lohkesi, mutta teipillä se korjaantui, eikä se käytössä haitanne. Pääasia, että työvälineet on säilössä.

Oikeassa alareunassa teippiä

Ja sitten on se, kun nostaa maassa kauan olleen puupalan ylös ja katsoo sen alle, niin siellä on ihan oma maailmansa. No niin oli myös vanhan puisen säilytyslaatikon allakin. Alta löytyi muun muassa kuoriaispariskunta kevättunnelmissa. Minkäköhän lajin edustajia ovat kiiltävine kuorineen? Turilasmaiset, kärsäkäsmäiset, härömäiset, haiskiaismaiset, jumimaiset jne - olettekos koskaan tutkailleet kovakuoriaislajien alalohkotaulukkoa?

Tarvikelaatikon vaihdon lisäksi sain viikonlopun aikana aloitettua myös penkkien teon. Vaikkakin sade esti jatkamasta loppuun. Noh, työt jatkuu sitten tulevina päivinä kun on säätiedotuskin luvannut aurinkoa ja jopa kesäisiä lämpötiloja.

Karultahan multakasat vielä näyttää, mutta kunhan alkaa vihertämään...

Ja niistä talvivalkosipuleista...

Ehkä jossain kohtaa mainitsin jo, että laitoin viime syksynä talvivalkosipuleita kasvamaan ystävieni T&M:n palstalle kahteen viljelykehykseen. Kuulin väliaikatietoja tuossa aikaisemmin keväällä, että vihreää valkosipulin vartta nousi jo laatikoista ja kävin sen myös itse toteamassa jonkin aikaa sitten - Sieltähän ne versot ponnistivat talven jäljiltä. 
Talvivalkosipulilajeina ovat: Pure White, Morado ja Therador.

 Talvivalkosipulit pärjäilevät onneksi aika itsenäisesti tuolla palstavieraina, toki muutaman lannoitus ja kastelukeikan ja tarkkailukäynnin ajattelin tehdä kesän aikana. Siellä se valmistuu, jee, nimittäin runsas valkosipulisato! Sadonkorjuuaika on vasta syksyllä, kun ensimmäiset lehdet ovat tuulentuneet ts. kellastuneet ja laonneet. Ensimmäisiä omia valkosipuleja odotellessa! 

Tällä viikolla aloittellaan myös villin&vapaan mökkipuutarhan laittamista kesäkuntoon. Jännittävää!

Upeaa toukokuun alkua!

toivottaa: 

Kuutarhurin

Palstakauden avaus

Flunssan jälkimainingeista huolimatta, auringon paisteen innoittamana sain inspiraation lähteä laittamaan palstaa kevätkuntoon. Lämpötilakin suostui kipuamaan plussa-asteille ja maa oli sula pakkasyöstä piittaamatta. Mukaan palstalle pakkasin istutuslapion, puutarhahanskat, kumpparit, puhdistustarvikkeita ja tietenkin juomista ja evästä. Kamera jäi kuin jäikin kotiin, mutta onneksi kännykästä löytyy kamera. Ja toisaalta siellä mutatantereella olisi kamera ehkä ollut turhan altis mutakylvylle. 

Palstalla minua odotti risuinen näky, vaikka vähän olinkin palstan nurkkaa viime käynnillä perannut. 

Ohjelmassa olisi siis vanhojen kasvien perkaus ja maan kääntäminen. Ei siellä palstoilla muita hommissa oikeastaan näkynyt  ja ohikulkijatkin tuntuivat katselevan uteliaina lapion päässä heiluvaa intoilijaa. Onneksi palstayhdistykseltä sai lainaan kottikärryt sekä pistolapion, sillä muuten palstalle meno olisi ollut melkeinpä turhaa. Pienellä istutuslapiolla kun maan kääntäminen ei ihan onnistuisi. Tietenkin vanhat kasvien jäänteet olisi voinut pelkästään kerätä, mutta nyt lainalapion avulla sain myös ryhtyä maan kääntö ja möyhimispuuhiin.

Palsta-alueeni maa on hyvin mutaista ja maan kääntäminen olikin hikistä puuhaa, kun maa oli aika märkää ja painavaa. Mutta olihan se tehtävä, kun siihen oli ryhtynyt. Mehevyyttä maasta myös onneksi löytyi ja kastematoja luikerteli siellä täällä. Pienet ahkerat ystäväiseni kevät hommissa jo nekin. :D

Välillä oli heitettävä hanskat sivuun ja ihmeteltävä otuksia ja kasveja. Pääasiassa pyrin tyhjentämään palstan entisen asukkaan kasveista, mutta joitakin jätin myös paikoilleen. Muun muassa kaksi pientä puskan alkua, raparperin tai sukulaiskasvin alkuja sekä jonkin kauniisti vihertävän sipulikasvin. Itse en tunnista noista vielä ainuttakaan varmasti, joten mukava seurata, mitä kasveja ovat. Tai jos jollakulla on jo tunnistustietoutta, niin kommenttiin saa kertoa ideoitaan.

Myös jotain ikävämpää löytyi puutarhatarvikelaatikosta, nimittäin kasa etanoiden koteloita. KÄÄK! Joutuukohan tässä vielä etanan torjuntaan? Törmäsin naapuripalstan vanhempaan rouvaan ja häneltä yritin kysellä etanoista, kuulema niitä on palsta-alueella ollut. Tarkempaa vastausta en sitten saanut, vaikkakin muita kuulumisia siinä ehdimme puhella. No seuraillaan tilannetta.

 

No 2,5 tunnin uurastuksen jälkeen hommat oli tehty suurpiirteisellä otteella. Hiominen jäisi kyllä seuraavaan kertaan. Työn tulos näkyi omiin silmiin. Seuraavalla kerralla voisi olla sitten ohjelmassa lopun maan kääntäminen ja sekä lannan levitys.

Nälkäisenä, hikisenä, vaatteet mudassa ja pää täynnä tarvikelistaa, joita tarvitsisin palstalle - oli kotiinlähdön aika. Olipas ihana aloitus palstakaudelle! Tästä se sitten alkaa!

Hyvää palstakauden alkua myös muille intoilijoille! 

Toivoo: Kuutarhurin