Juuri oikeanlainen

Kun päästää irti täydellisyyden tavoittelusta, lopputulos on juuri oikeanlainen.

Kaikenlaisia ajatuksia on pyörinyt ajatuksissani tähän blogiin liittyen: "Millainen tämän pitäisi olla, kenelle tämä pitäisi suunnata, pitäisikö, pitäisikö, pitäisikö...". On vaikea lähteä tekemään mitään, jos jo ensiaskeleilla ajattelee, että homman täytyisi olla täydellinen. Mitä se sellainen täydellisyys edes on? Minkälainen tämäkin blogi pitäisi olla tässä vaiheessa, jotta se olisi täydellinen? Noihin kysymyksiin en edes osaa vastata. Sillä se, mikä on minulle täydellinen, ei ole jollekin toiselle. Minkälainen lopputulos siis olisi, jos vaan päästäisin irti tuosta kummallisesta "täydellinen" sanasta ja antaisin lopputuloksen olla vain sellainen kuin se on. Jospa lopputulos olisi silloin juuri oikeanlainen. 

En malttanut odottaa tutustumista Isoäidin Kasvien verkkokauppaan, vaan laitoin aikaisemmin tällä viikolla siementilauksen menemään. Eilen tipahtikin postiluukusta pullea kirje täynnä siemenpusseja. Te, jotka olette hurahtaneet siemeniin ja viljelyyn tiedätte, että 10 uutta siemenpussia entisten siementen lisäksi, ei tunnu yhtään liioitellulta hankinnalta. :) Tuosta pulleasta kirjeestä löytyikin sympaattisen ja omakutoisen näköisiä siemenpusseja, sekä yksi yllätyspussi. Kuinkas sattuikaan, olin ajatellut syksyllä, että en taida laittaa ensivuonna retiisejä ollenkaan kasvamaan (mistä lie sellainen ajatus tullut). No eiköhän se yllätyspussi ollutkin sitten juuri retiisinsiemeniä, joten laitan siispä ensivuonna retiisejä myös kasvamaan. Ehkä "joku" oli sitä mieltä, että kyllä retiisejä pitää olla, johonkin niitä tarvitaan. Eiköhän yksi retiisirivi mahtune tulevalle plantaasilleni.

Isoäidin kirjeessä saapui ruusukalin, timjamin, lehtikorianterin, paksoin, mangoldin, fenkolin, basilikan, oreganon, pensastomaatin ja salkopavun ja tietenkin ylläri retiisin siemenet. Lehtikaalia erityisesti odotan, kun se on noussut viimevuosien hittikasvikseksi. Puutarhahommissakin voi näköjään olla trendin aallonharjalla. ;)

Täydellisyyden tavoittelu vs. Siemen

Voisiko täydellisyyden tavoittelun sijaan ajatella, että sitä laittaa kuin siemenen itämään, kun lähtee luomaan jotain uutta. Ei sitä kasvavaa kasviakaan voi pakottaa olemaan tietynlainen, vaan siitä tulee juuri sellainen kuin siitä tulee, juuri oikeanlainen. On päästettävä irti lopputuloksesta, sallittava ja hyväksyttävä, sillä lopputuloksesta tulee aina juuri oikeanlainen.

Siemenet eivät jääneet ainoiksi hankinnoiksi tällä viikolla, vaan bongasin tori.fistä koukuttavan myynti-ilmoituksen city-ihmisen taimikasvihuoneista. Myynti-ilmoitus oli niin humorisesti kirjoitettu, joten eihän tällainen city-ihminen (jos nyt niin voi sanoa), voinut olla ostamatta kasvihuoneita. Postissa saapuikin kolme kappaletta mukavan kokoisia taimikasvihuoneita, joita pääsee sitten keväällä testaamaan. 

Keväisessä taimikasvatuksessa taitaa olla suurimpana haasteena tilan löytäminen kotoa, kun jokainen ikkunan edusta täyttyy taimipurkeilla ja astioilla. Viime keväänä en kasvattanut taimia etukäteen ja satoa riitti siltikin, joten en ota tulevana keväänä siitä myöskään stressiä. Joidenkin kasvien kohdalla on kuitenkin sadon varmistamisen vuoksi parempi laittaa siemenet esikasvatukseen. 

 

 Parsakaalit pääsivät kuvausmalleiksi kasvihuoneeseen.

Kirjastosta hain myös kasan puutarhakirjoja sekä kirjan "Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa". Puutarhakirjat ehdinkin jo melkeinpä selailla kannesta kanteen, mutta kuukirja vielä odottaa tarkempaa lukemista.  Seuraavassa päivityksessä ehkä enemmän siitä, jos niinkseen tulee.
Tarkistin juuri kalenterista, ja tänään 6.12.2014 on täysikuu...

"Kulje,  
kulje kuin tarhuri polkua pitkin.  
Pysähdy, katsele, kuuntele;  
Kaikkea koeta kädellä,  
kuin äiti kuumeisen lapsen otsaa."

T.Tabermann