Jossain kohtaa kesää koittaa aina se hetki, jolloin saa ensimmäisen kerran poimia omasta puutarhastaan satoa, vaikka vain ihan pienissä määrin. Sellaisen hetken koin tänään, kun kävin palstalla hieman kitkemässä. Mukaan tarttui pieni määrä itse kasvatettuja vihanneksia, ja sekös tuntui hyvältä. Vaikka olenkin napannut palstalta monivuotisena kasvavia raparperia ja ruohosipulia aikaisemmilla käynneillä, niin on aivan eri asia, kun saa ottaa mukaansa omin pienin kätösin kylvettyjä ja kasvatettuja kasviksia. Satokausi on hurahtanut käyntiin!
Mukaan tarttui salaattia, lehtikaalia ja retiisejä.
 |
| Retiisien kirpsakka maku herättelee makunystyröitä. |
Retiisejähän en meinannut edes alunperin kasvattaa, mutta sain retiisinsiemenpussin yllätyksenä Isoäidin Kasveista siementilaukseni yhteydessä. Ja kyllä kesän ensiretiisien kirpsakkaa makua maistelessa, ei voi olla kuin tyytyväinen, että omassa puutarhassa kasvaa näitä herkkuisia pallukoita.
Lisäksi satoa valmistuu hurjalla vauhdilla myös parvekkeella. Voisi sanoa, että en olisi uskonut, mutta niinpä vain näyttää, että ainakin jo kahdessa chilipaprikassa on pienet hedelmät kasvamassa. Toivotaan, että kasvavat syötäväksi asti ja chilifani-avopuolisoni pääsee maistelemaan oman puutarhan chilejä. Sillä jos millä, saan hänetkin varmasti vakuutettua oman puutarhan tärkeydestä. :) Ensivuonna on sitten vara laajentaa kasvatuksia ;).
Niin se vain on, että jokaiselle hyötykasvipuutarhurille koittaa se hetki, kun voi julistaa satokauden alkaneeksi. Tällä puutarhurilla se hetki on nyt, johan sitä olikin odotettu!
Herkutteluhetkiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa jakamaan ajatuksiasi Kuutarhurin kanssa!