torstai 4. kesäkuuta 2015

Kevään sienistä kohta kesän sieniin...

Jos johonkin voi jäädä koukkuun, niin löytämisen riemuun. Viime syksyinen sienien löytämisen riemu on saanut minut myös innostumaan jo keväällä sienien etsimisestä ja oikeastaan näillä näppäimin kesäisestä sienestämisestä. Jonkin aika sitten löysinkin keväisten sienten aatelia, nimittäin kartiohuhtasieniä ja niistä kirjoittelinkin juttua tänne. Uusia löytöjä ja tunnistamisharjoittelua on ollut ohjelmassa myös viime viikkojen aikana, ja niihin tunnelmiin ovat kuuluneet korvasienet ja lehtokorvasienet ja kevätkaunolakit. 

Korvasienien olemuksessa on mielestäni jotain huumaavan kaunista. Ne ovat kuin pieniä taideteoksia poimuisine lakkeineen. Myrkyllisyytensä vuoksi ne eivät taida monenkaan lautasella päätyä, vaikka Eviran sivuilta löytyykin käsittelyohjeet, jotta korvasienet saadaan syömiskelpoisiksi. Minunkin korvasienilöytöni päätyivät osa kuivattavaksi ja osa käsittelyn jälkeen pakkaseen. Huvittuneena myönnän, että en vieläkään ole maistanut korvasientä, vaikka herkuksi sitä kehutaan. Kotona ne korvasienet vaan odottavat kokkaamista.
 Vasemmalla lehtokorvasieni, oikealla korvasieni (Sipoonkorpi 17.5.2015)
Löytöjä iltalenkin varrelta (Vantaa 13.5.2015)
Korvasienet kuivumassa auringon lämmössä
Tunnistamisharjoittelua: kevätkaunolakki 
Keväkaunolakit ovat myös keväisiä sieniä ja kasvavat yleensä nurmikolla ryhminä ja rengasmaisesti. Nämä yllä olevat löytyivätkin rykelmässä nurmikolta rakennuksen seinän viereltä. Kevätkaunolakeissa on jauhoinen tuoksu ja nekin ovat herkullisia ruokasieniä, eivätkä ne tarvitse käsittelyä. 

Keväisistä sienistä taitaa jäädä löytämättä tällä kertaa poimukellomörsky, joka jostakin syystä olisi ollut houkuttava löytää, ehkä jo pelkästään hassun nimensä vuoksi. Poimukellomörsky on haavikoiden sieni, joten vielä kun oppisi tunnistamaan hyvin haavan, niin ehkäpä ensikeväänä jo saattaisi löytää mörskyjä. PS. kaikenlaisissa puistikoissa on tullut jo koluttua ja mietiskeltyä, että olisiko nuo tai nuo haapoja. Mutta vielä en ole varmuutta löytänyt tunnistamiseen.
Miten paljon luontoon liittyvää uuden opettelua onkaan, aivan kuin olisi taas peruskoulussa opettelemassa. Aivan mahtavaa!

Seuraavaksi siirrytäänkin sitten jo kesäisempiin sieniin, nimittäin tatteihin, kanttarelleihin ja muihin herkkuihin, vielä hetken kun malttaa odottaa. Sienikorit käyttöön!




On
rouskua, tattia, haperoa,
vahakasta ja malikkaa,
kuukusta, vinokasta, haarakasta,
mörskyä ja valmuskaa,
nuljaskaa, vahveroa, 
hytykkää ja kääpää
on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa jakamaan ajatuksiasi Kuutarhurin kanssa!