KÄÄK! ja Ukonhattuja

"Mikä tappio? Ei mitään muuta kuin oppimista, 

ei mitään muuta kuin ensimmäinen askel kohti jotain parempaa."

 Wendell Phillips

Mikäpä on blogistin tärkein työkalu? No tietokone tietenkin. Kummallista kyllä, kaikista ajankohdista juuri nyt tietokoneeni sanoi "kaput". Eikä siinä sinänsä mitään, kyllähän koneita hajoaa, mutta juuri nyt tuntui olevan erityisen huono hetki. Jos joskus on ollut jotain tietokoneongelmia, niistä on yleensä selvitty säikähdyksellä. Mutta kaikista elvytysyrityksistä huolimatta tällä kertaa koneeni surkeana vain yritti lähteä käyntiin, mutta ei. Muutama valo syttyi, mutta ruutu pysyi pimeänä. Se oli pakko viedä huoltoon. VOIH! Koskaan ei aikaisemmin ole tarvinnut viedä tietokonetta huoltoon. Huollon tyyppikin näytti ihmettelevän koneeni tilaa... 1-2 työpäivää menisi ennenkuin selviää, voisiko sitä edes korjata. KÄÄK!
Noh, onnekseni minulla on minikannettava, jonka ostin joskus reissukäyttöön. Eiköhän tästäkin selvitä. :)   

Minikannettava

Noh mutta, tietokoneongelmista todelliseen asiaan, eli ukonhattuihin! Törmäsin työpaikkani käytävällä tällä viikolla samanlaiseen keittiöjakkaraan kuin mummollani oli keittiössään, silloin kun olin lapsi. Lapsuudessa vietimme siskoni kanssa melkeinpä kaikki kesät yläasteelle asti mummoni luona maaseudulle. Tuo keltainen jakkara vei minut hetkeksi lapsuuteen mummoni kotitaloon ja tilalle. Sekä sinne kasvimaan reunalle katsomaan, kun mummoni kaiket kesät oli aamusta iltaan kitkemässä. En ollut ajatellut asiaa aikaisemmin, mutta oma suhteeni kasvien kasvattamiseen on varmastikkin lähtenyt sieltä lapsuuteni kesistä mummoni luona. 

Jäin hetkeksi miettimään, että opettiko mummoni minulle jotain kasveista. Ensimmäiseksi mieleeni tupsahti vain sana ukonhattu ja mielikuva tuosta hassunnäköisestä kukasta. Violetinsininen kukka, joita mummollani kasvoi talon kulmalla suuressa puskassa. Muistan auringon, joka paistoi ja mummoni kastelukannu kädessään kastelemassa kukkia ja kertomassa, että sen kummallisen näköisen kukan nimi oli Ukonhattu. En muista puutarhasalaisuuksia, kasvatusvinkkejä tai muita. Jostakin syystä muistan nyt vain nuo ukonhatut.  

Ukonhattu (Kuva lainattu netistä, wikipedia)

Siitä sainkin ajatuksen - olisi ihana kasvattaa ukonhattuja. Ukonhatuista luin sen verran, että se on monivuotinen kasvi, jota kasvatetaan perennakasvina. Tässä kohtaa joku pitkänmatkanpuutarhailija saattaa pyörittää päätään, mutta pakkohan sitä oli perennakasvin määritelmä tarkistaa netistä, jonkinlainen ajatus minulla toki asiasta jo oli. Perennat ovat siis monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäälliset osat lakastuvat talveksi ja ne aloittavat uuden kasvun keväällä maan alla olevien talvehtimisosien avulla. Monet puutarhailijat ovat innostuneet juuri perennoista. Minulla ei sellaista mahdollisuutta kuitenkaan vielä ole ollut. Ukonhattu on siis monivuotinen, joten olisihan se mukavaa saada se sellaiseen paikkaan, missä siitä saisi nauttia useammankin vuoden. Ukonhattu on jo antiikin ajoilta tunnettu ja myös rohdoskasvinakin käytetty, tosin se on myrkyllinen. Kukan vanha nimi onkin kasviarsenikki. 

Ukonhattujen kasvatuksen voi aloittaa siementen kylmäkäsittelyn jälkeen tammi-helmikuussa. Ehkäpä Ukonhattu jää tältä vuodelta kasvattamatta siemenistä, taimenahan sitä saattaisi jostain löytyä ehkä. Ja jostakin syystä se kuitenkin tässä kohtaa halusi tulla esittäytymään ja olla linkkinä minun ja mummini välillä.

Noh, käydessäni kirjastossa hakemassa varaamani "Pohjolan suuri kasvio" -kirjan päädyin puutarhakirjojen hyllyn eteen (tietenkin). Ensimmäinen kirja,  joka hyllystä silmiini osui, oli nimeltään "Ukonhattu ja ahkeraliisa". Minua hymyilytti. Minulle se oli viesti mummoltani, oikeilla jalan jäljillä ollaan. Otin kirjan lainattavakseni. Kirja keskittyy perinteisten koriste- ja hyötykasvien tietouteen, joten sehän sopi hyvin. Olen vasta hieman raottanut suomalaisten perinnekasvien tietoutta, mutta se on yksi mielenkiinnon kohde, johon aion myös tutustua! Muun muassa Maatiainen ry:n sivuille olen muutaman kerran eksynyt. Muut tietopankit odotavat vielä löytämistään.

Seuraavassa kirjoituksessa paljastan teillekin hyviä ja jännittäviä uutisia ja syyn miksi koneeni hajoaminen tässä kohtaa on hieman haasteellista.

Lisäksi olen menossa sunnuntaina katsomaan minulle varattua viljelypalstaa, joten seuraavassa päivityksessä varmastikin tiedän enemmän siitäkin ja että, voinko jo aloittaa palstasuunnittelun parvekesuunnittelun lisäksi! :) 

Ja tulipa mieleen, että jollain keinoin blogien päivityksiä voi seurata helpomminkin, ilman että tarvitsee joka päivä useaan kertaan käydä katsomassa, onko uusia tekstejä tullut ;). Löytyi tällaisia http://www.blogilista.fi/ ja https://www.bloglovin.com/. Niiden blogien seuraamiseksi, jotka kutsuvat juuri sinua!

Tämän tekstin valmistumisen aikana selvisi, että tietokonettani ei saa enää toimimaan... Jaa noh, mitäköhän sitä keksisi...

 "Kun päättää tehdä jotakin, keinot ilmestyvät. Joku voi selittää nämä onnelliset käänteet yhteensattumiksi. Mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että niitä tapahtuu säännöllisesti."

Andrew Matthews