Miniset munakoisot - almost done

Huhtikuun alussa liuottelin melkein liiaksikin ennen kasvamaan laittamista minimunakoison Patio Mixed F1 Hybrid siemeniä (Lueskele täältä). Eipä näyttänyt kuitenkaan liiallinen vesitilkassa lilluminen siemeniä haittaavan, sillä munakoison taimet aloittivat kylvön jälkeen kasvunsa ja venähtivät reippaasti kesän aikana puolimetrisiksi puskiksi. 

Munakoisot 16.7.2015

Siellä täällä aukeili myös herkkiä vaalean-lilan/punaisen kukkia. 

Viileän ja sateisen alkukesän munakoisot värjöttelivät sisällä ikkunan edessä ja heinäkuun puolella laitoin ne parvekkeelle kasvamaan. Hetken epäilin taasen, että mitenköhän lämpö riittää, mutta kyllä vain pienet munakoison palleroiset siellä oksilla alkoivat kiikkua kypsymistään. 

17.8.2015

Elokuinen aurinkoinen ja lämpöinen jakso, on kypsyttänyt munakoisot jo melkein sopiviksi lautaselle kerättääksi. Hetki vielä odotellaan!

Kasvis-moussakaako pian ruokalistalla? Ja vielä oman puutarhan munakoisoista, nam! Elämän suuria-pieniä ihmeitä!

Sipulien nosto

Iltaisella kastelukäynnillä palstalla huomio kiinnittyi tuuleentuneisiin sipuleihin - sipulit olivat valmiita jo nostettavaksi. Niin kuivahtaneen näköisiä olivat, että päätin ruveta saman tien nostohommiin ja kerätä sipulit mukaani vietäväksi parvekkeelle kuivumaan. 

Ja parvekkeella ne ovat nyt kuivumassa ja toivottavasti kuivuvat hyvin. Tarkkaa puuhaa tuo sipulien kuivattaminen nimittäin on - että ne säilyisivät pidempään, eivätkä menisi huonoksi, tulisi sipulien varsien kuivua kokonaan ja varsien kaulakohdan sisempien lehtienkin kuivua niin, etteivät tunnu pehmeiltä. Jos epäilee omia kuivatustaitojaan, niin sitten tietenkin voi vaan syödä sipuleita ahkerasti, eipähän siinä sitten muuta... ;) 

Hyvä saalis tulikin - puna-ja keltasipuleita viiden litran sankollinen

Oman palstan sipuleita, oih! 

Kaikki on keltaista!

Minne katosivat Eight Ball, Diamant ja Nimba?

Palstani kesäkurpitsasato on ollut runsas, siitä kiitos kyllä tälle kesälle, mutta jostakin kumman syystä kaikki kesäkurpitsapuskat tuottavat vain keltaista kesäkurpitsaa Atena Plokaa. Onko puutarhurilla mennyt taas laput sekaisin, vai minne ovat hävinneet muiden kesäkurpitsalajien taimet palstalle istutusvaiheessa?

Eihän siinä sinänsä mitään, keltainenkin kesäkurpitsa on herkullista, mutta olisihan se ollut mukavaa vaihtelua maistella Eight Ballin, Diamantin tai vaikka Nimban lajikkeiden kesäkurpitsoja. Vertailla makua, seurailla kasvua ja niin edespäin. Noh... ensikesänä sitten! Tänä kesänä meillä syödään keltaista kesäkurpitsaa oikein urakalla, toivottavasti ei kyllästymiseen asti...

Jokaisella palstavisiitiltä saa mukaansa astiallisen kesäkurpitsoja.

...paistettuna, marinoituna, pikkelsinä, hilloissa, kastikkeissa, pizzassa, piirakoissa, jne, jne, jne...

Tatti

Ensimmäinen löytämäni (todennäköisesti) herkkutatti ansaitsee oman juttunsa.

Tässä.

 Paistui paistinpannulla voissa ja maistui herkulliselta!

Marjakimaran jatkot

Viime päivien ohjelmaan on kuulunut marjakimaran jatkot - keruuta, puhdistusta, pussitusta, pakastusta ja hilloksi keittämistä. Olen nauttinut luonnon helmassa puna- ja mustaherukoiden sekä yllätyksellisen valkoherukan keruusta. Metsämarjojen keruu ja sienten perässä juokseminen jäivät tällä kertaa enemmänkin haaveeksi. Herukoita tai ts. viinimarjoja olisi ollut kerättäväksi sankokaupalla ja vielä jäi niin kypsiä kuin kypsymättömiä marjoja odottamaan seuraavaa keruureissua. 

Viinimarjojen keruu on onneksi nopeaa puuhaa, ja astiat täyttyvät nopeasti. Putsaaminen onkin sitten jo hitaampaa näpräämistä, mutta kesän lämmössä nurmikolla puuhastellessa se on oikeastaan rentouttavaa. 

Kuinkakohan paljon kaikenkaikkiaan keräsimme marjoja? Noh, aika paljon, mutta aivan kuin vielä ei olisi täyttynyt viinimarjojen keruutarve. Pienehkö este tai oikeastaan hidaste on se, että pakastin alkaa olla jo täynnä marjoista, sienistä ja ruuista. Hilloaminen taitaa olla tässä kohtaa sitten edessä, mikäli vielä meinaan marjoja kerätä. Tai - nim.merk. arkkupakastimesta haaveillen... -

Mahdollisesti elämäni ensimmäisiä hilloja keitellessä... Kannattaa olla tarkkana reseptiä lukiessa, ettei desit vaihdu litroiksi ja puolen desin sijaan vettä kaatuukin "hilloon" puoli litraa... Saattaapi olla aikas löysää mustaherukkahilloa... No päädyin siihen ajatukseen, että löysempää hilloa voi sitten käyttää hyvinkin smoothieihin, joten hillon muodonmuutos kiisseliksi ei haitanne. Punaherukkahillosta tuli sitten jo enemmän hillomaista. Hyvä niin! Loppu hyvin, kaikki hyvin!