lauantai 19. maaliskuuta 2016

Kevätpäiväntasauksen tunnelmia


Kevät saapuu varoen vaivihkaa. 
Se antaa merkkejä tulostaan, 
vaikka samalla takatalvikin saattaa vielä yllättää.
Mutta kevät saapuu,
Se saapuu tulppaanien tuoksussa,
Se saapuu ensimmäisten sirkkalehtien avautumisissa,

Se saapuu huonekasvien uudelleen heräämisissä,
Se saapuu rairuohon vihreydessä,

Ja se saapuu kaikissa kevään merkeissä.
Tänään on kevätpäiväntasauksen päivä ja Palmusunnuntai, 
ne ovat varmoja kevään merkkejä ne.

Kevät saapuu.
. 



torstai 10. maaliskuuta 2016

Kevään ensimmäiset kylvöt kuukalenterin innoittamana

Kevättalvi on vierähtänyt jo maaliskuun puolelle ja itse en ole aloittanut kevään kylvöjä vielä ollenkaan. Aivan kuin olisin odottanut jonkinlaista oikeaa ajankohtaa. Jostain muistin lukeneeni otollisesta kylvöajankohdasta päivinä 10-11.3.16 ja tuo ajatus hypähti muistin perukoilta mieleeni tänä aamuna. Löysinkin vahvistuksen asiaan uudesta Kotipuutarhalehdestä. Sieltä löytyi pieni juttu Kuukalenterin mukaisista kylvöajankohdista, minkä mukaan juuri uudenkuun aika 10.3-22.3.2016 on suotuisa aika maanpäällä satoa tuottavien kasvien kylvöön. Ja erityisesti 10-11.3.16 on hyvä aika hedelmävihannesten kylvöön (mm. tomaatin, paprikan ja munakoisoin), sillä silloin on vallalla eläinradan merkki oinas (mitä se sitten  tarkemmin tarkoittaakaan). :D Mutta näin siis kertoi Kotipuutarha-lehti Kuukalenterin mukaisista tämän hetkisistä suotuisista kylvöajoista ja sen mukaan kaivoin siemenet ja kylvövälineet sitten esiin.
Aiemmin hankittuja siemeniä löytyikin kaapista laatikollinen. Vaikka olin ajatellut, että haluaisin jotain uusia lajeja, niin menkööt nyt nuo samat. Noista säilöönkertyneistä siemenpusseista valikoitui multaan laitettavaksi seuraavat kasvit: chilipaprika, oranssi vihannespaprika, pensastomaatti, kirsikkatomaatti ja yellow submarine cocktail-tomaatti. Näitä samoja minulla oli kasvamassa myös viime vuonna ja pienen sadon niistä sainkin kerättyä. 

Nämä kasvit on tarkoitus jättää kasvamaan parvekkeelle, olkoon siinä sitten parvekkeen hyötypuutarha, mitä aikaisemmin pohdiskelin. Viime vuonna samaiset kasvit täyttivät koko parvekkeen, oli ruukkua ja multasäkkiä joka paikassa, mutta tänä vuonna pyrin siihen, että jokaista kasvia olisi vain muutama kappale kasvihuoneessa ja kasvihuoneen ulkopuolella. Parvekkeelle olisi kiva saada mahtumaan nimittäin jotain värikkäitä kesäkukkiakin. 
Multaa astioihin, mullan kastelua, siemenet multaan ja pienoiskasvihuoneen kansi kiinni ja kasvihuone ikkunan eteen luonnonvalon äärelle odottelemaan kevätauringon lämpöä. Siinä ne nyt sitten ovat - ensimmäiset kylvöt! 


Tästä(kö?) voi sanoa kevään alkaneen!

Ihanaa kevään tuloa ja kasvuvoimaa uuteen kasvukauteen!



sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kuutarhurin seikkailee somessa

Niin se hetki ja päivä tuli eteeni, jolloin Kuutarhurinkin päätti laajentaa sosiaalisen median ympyröitään ja liittyi Instagramiin. Ennen oudolta ja tuntemattomalta maailmalta kuulostanut instagram houkutti ja koukutti myös minut hästägien maailmaan. Sieltähän voisi löytyä jotain inspiroivaa, ajattelin! Mitä sieltä sitten löytyykin, jää nähtäväksi. Jokatapauksessa Kuutarhurin päätti myös siis ruveta jakamaan kuvia instagramissa liittyen luontoon, viljelypalstailuun, puutarhajuttuihin, hortoiluun, omavaraisuuteen ja mihin milloinkin, inspiraation kuljettamana. (Instagram profiili on nimikkeellä kuutarhurin)

Tällainen uusi aluevaltaus tarvitsisi hieman hauduttelua, mutta eiköhän se vielä virtansa löydä. Ja jospa saisin uutta inspiraatiota bloggailuun myös instagramin siivittämänä. Siskonikin kysäisi tuossa muutama päivä sitten, että vieläkö se Kuutarhurin-blogi on hengissä. Siihen totesin, että näköjään, muutama hengen veto tarvittiin välissä ja tuntuu, että kevättalven lisääntyvä valo on tuonut mukanaan intoa jatkaa kirjoittelua. Näinpä siis.



Viime kesänä poimitut piparmintunlehdet hautumassa teekupissa, 
samalla kun hauduttelen uutta aluevaltausta! 




sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kypsyvät hedelmät

Viimeksi palauttelin blogia tauolta ja makustelin tulevan kasvatuskauden ideoita ja ajatuksia. Vaikka taasen on vierähtänyt kuukausi jos toinenkin kirjoittelusta, se on koko ajan pysynyt ajatuksena taustalla. Ideat ovat odottaneet vain oikeaa hetkeä poimittavaksi kuin kypsyvät hedelmät odottavat poimijaansa auringon lämmössä. Tuleva viherpeukalon aherruskausi saa uudenlaisia haasteita myös hieman erilaisesta kypsyvästä hedelmästä, joka on ilmoittanut saapumisajankohdakseen keväisen auringon paisteen päivät. <3 


"Elämäntehtävä

Kylvää ja rakastella,
niittää ja synnyttää:
kun elämälle hymyilee,
hymyilee elämä
vaikkei hymyä näkisikään
Kauniisti livertää leivo,
kujertaa kyyhky,
mutta myös
raakkuvaa varista rakasta:
jokainen meistä
ontuu jollakin tavalla"
T.Tabermann



Haasteena onkin uudella kasvukaudella toteuttaa helpohkot parvekepuutarha ja hyötykasvipuutarha palstalle, jotta puutarhurius ei kasaannu kiireisen taakaksi. Ajatuksenani olisi ehkä myös löytää toinen viherpeukalo jakamaan viljelypalstaa, mutta se on vielä ajatuksen tasolla. Jos kaipailet ensi kesäksi puuhaa puutarhan äärellä ja omakasvattamia kasviksia lautasellesi, mutta et omaa palstaa ehdi saada / halua koko palstaa viljeltäväksi, niin olehan yhteydessä (kuutarhurin@gmail.com). Palstani sijaitsee pk-seudulla ihanassa vehreässä ympäristössä. Kerron mielelläni lisää!

Luonto lepää tällä hetkellä paksun lumipeitteen alla, se valmistautuu lähestyvään kevääseen. Vielä on aikaa nauttia rauhallisesta oleskelusta ja kypsytellä ideoita, kasvatushommiin ei ole vielä kiire. Ehkäpä monella on jo esikasvatukset lähteneet käyntiin, mutta itse ajattelin raottaa multapussia vasta keväämmällä.

Elättelenkö liian suuria haaveita, kun ajattelen, että ehdin olla pienokaisen hoidon lisäksi myös puutarhan parissa? Toisaalta, mikäpä muu pitäisi tulevan äidin voimissaan kuin luonnon voimauttava vaikutus puutarhan multaa hipsuttaessa. Mahdollista? Kyllä, siihen uskon! 

Kysymys siis kuuluu:

- Minkälainen olisi helpohko parvekepuutarha? Olisiko siellä kukkia vai hyötykasveja vaiko molempia? Mitä laittaisin parvekkeen pienoiskasvihuoneeseen?
- Ja minkälainen on helpohko palstapuutarha? Onko sellaista edes? Ja jos ei löydy osalle palstaa kaveria jakamaan, niin mitä voisi laittaa osalle palstaa tarvittaessa kasvamaan "peitekasviksi" tai maanparannustarkoituksessa, jottei tarvitsisi koko palstaa "viljellä"? 

Minkälaista satoa haluaisin saada parvekkeelta ja palstalta? 

Näitä ajatuksia kypsyttelen ja odottelen tulevaa mielenkiinnolla ja innolla niin kuin ensimmäistä kertaa uusiin seikkailuihin lähdössä... :)



"Lapsi juoksee
ensimmäisen kerran
omin paljain jaloin
niityn poikki
Niitty hymyilee
niin kuin elämän tulisi hymyillä
joka kukalla, joka korrella
Lapsi juoksee 
paljain jaloin niityn poikki
ja niityn kukat ja korret
pitävät häntä pystyssä,
levittävät siipeensä hänen suojakseen,
ja lapsi juo onnen maljasta
eikä enää koskaan
saa onnen maulta rauhaa
Niin kauan kuin kuljet
joka paikassa
niin kuin juoksisit ensimmäistä kertaa
niityn poikki,
olet kevyt ja onnellinnen,
et murehdi
ilmettä elämän kasvoilla"

T.Tabermann, Ihme nimeltä me











torstai 12. marraskuuta 2015

Ajatuksia tulevalle kasvukaudelle

Miten sitä hetki palstan mullassa kuopsuttelua, inspiroikaan makustelemaan jo tulevaa kasvukautta. Ei tarvitse kuin hetkeksi työntää sormet multaan, ja jokos sitä on taas ihan huumaantunut luonnon voimasta ja mahdollisuudesta kasvattaa itse syötävää. Vaikka kevään tulevat muutokset hieman saavat minut epäröimään palstan hoitotarmoani, ajatukseni karkasivat kuitenkin hyötykasvien pariin. Palsta oli saateltu talviunille, mutta mielessäni palstapuutarha jo vihersi uusia versoja! Tuntui, että hetkessä unohtui se vaiva ja velvollisuus, jota palstan hoitaminen myös välillä itselleni oli. Nyt näin ajatuksissani vaan keväällä koittavan kasvukauden ja kaikki ne kasvatusmahdollisuudet, jota oma palsta tarjoaisi. Olin jälleen inspiroitunut! Aina voi unelmoida!

Tulevaan kasvuun...

Se, mitä tänä vuonna jäi kasvattamatta, oli talvikurpitsat. Niitä haluaisin kasvattaa ensivuonna. Myös kesäkurpitsoja laittaisin, mutta ei enää keltaista kesäkurpitsaa. Tosin eiköhän se kyllästyminen keltaiseen kesäkurpitsaan talven pimeinä hetkinä unohtuisi. Joten talvi- ja kesäkurpitsaa kylvölistalle. Täytyisi katsastaa siemenvarastot, ja laittaa jo ajatuksen tasolle, mitä siemeniä pitäisi hankkia.

Toinen laji, johon haluaisin panostaa, olisi sipulit. Tänä vuonna saimme ihan mukavan saaliin puna- ja keltasipuleita, mutta valkosipulisato jäi laihaksi. Miten lie lähtevät kasvuun, nyt marraskuun alussa maahan laittamani valkosipulin kynnet, sen näkee keväällä. Mutta onneksi keväällä olisi mahdollista laittaa vielä lisää valkosipuleita kasvamaan, jos talvivalkosipulien kasvu kangertelee. Maaliskuun alussa kylmäkäsittelyllä aloitettava valkosipulin kasvatus, olisi toinen mahdollisuuteni. Listalle siis myös valko-, puna- ja keltasipulit. 

Tänä kesänä jäin myös kaipaamaan porkkanoita, uusia perunoita ja punajuuria. Niiden sato oli tänä vuonna joko olematon tai heikko. Ovathan ne sellaisia peruskasviksia, joita kaupastakin saa satokautena herkullisina ja edullisesti, mutta toisaalta olisihan se ihana saada niitä omasta maasta. Harkintaan.

Salaattia kasvatin palstalla, ja sitä kasvoikin ihan hyvin, mutta jokin siinä mätti. Ehkä pitäisi valita joitain muita lajikkeita, kuin ne, mitä laitoin. Salaattia kasvamaan joo, mutta minkälaista, se vielä pohdintaan.

Lehtikaalia kasvatin muutamaa erilajia, mutta jostakin syystä niiden syöminen ei sitten inspiroinutkaan. Lehtikaalit kasvoivat runsaina ja satoa olisi tullut vielä melkein marraskuulle kerättäväksi, mutta kompostiin päätyivät loput varret lehtineen. Jos laitan lehtikaalia ensivuonna, niin laitan ehkä vain muutaman siemenen. Turha laittaa kokonaista penkkiä, kun muutamasta varresta saa jo riittävästi satoa syödäkseen.

Samoin hieman turhakkeiksi totesin tillin ja persiljan. Niitäkään ei tule syötyä niin paljoa, että omia penkkirivejä tarvitsisi. Toki niitä voisi säilöä, mutta harkintaan sekin, laitanko niitä ollenkaan.

Parhaitenhan satoa tuli kesäkurpitsasta, sipulista, härkäpavuista ja lehtikaalista. Hyvä niinkin, vaikkakin parempia satoja myös muista odotellessa.


"popsi, popsi porkkanaa..."